Tiesitkö, että Virossa on ollut runsaat 3000 tuulimyllyä ja yli 800 vesimyllyä? Tai että 1800-luvulla käytettiin suurin osa Virossa viljellystä perunasta ja viljasta viinan polttamiseen, ei ruokaan? Tai että Põltsamaalla toimi jo 1700-luvulla posliinitehdas ja Räpinassa on paperin valmistus jatkunut jo peräti 300 vuoden ajan?
Teollisuus on ollut jokaisen valtion, kansan ja kulttuurin merkittävä osa. Vaikka Viro tunnettiinkin entisinä aikoina lähinnä maatalousmaana, meilläkin on oma värikäs teollisuushistoriamme. Virossa on toiminut monta sataa tuulimyllyä, meijeriä, viinanpolttimoa ja pellavatehdasta, paperitehdasta, sähkövoimalaa. Tänne on rakennettu Euroopan suurimman koneenrakennustehtaat ja telakat ja puuvillatehtaat. Teollisuus on vaikuttanut ihmisten elämänmenoon ja arkipäivään paljon enemmän, kuin mitä tällä hetkellä voimme kuvitella – teollisuuslaitosten ympärille syntyi työläisten asutusta ja kauppoja, tehtaat yhdistettiin (rauta)tieverkkoon. Maan tuhansien asukkaiden asuinpaikka syntyi sinne, missä oli teollisuutta.
Etelä-Viron teolliset maanmerkit
Entiset viinanpolttimot, myllyt, tehtaat ja sähkövoimalat ovat Etelä-Viron merkittäviä maanmerkkejä, jotka ovat nyt heränneet uuteen kukoistukseen, kertomaan jännittäviä tarinoita pitkästä historiastaan ja tarjoten elämyksiä ja kokemisen iloa.
Etelä-Viron pääkaupungissa Tartossa on iso tehdasalue, jossa entisinä aikoina valmistettiin jäähdytyslaitteita, toimimattomia sateenvarjoja ja vetoketjuja sekä salaisia osia sotateollisuuden tarpeisiin. Vanhasta tehdasalueesta on kehittynyt tätä nykyään Tarton luovuuskeskus Aparaaditehas, jossa toimii monta luovaa yrittäjää. Täällä on taiteilijoiden työhuoneita, muotoilijoiden työpajoja, useita paikallisia ja eksoottisia makuja tarjoavia kahviloita. Aparaaditehasin boheemihenkeä kantava kortteli tarjoaa monipuolista viihdettä kaikenikäisille vieraille.
Samalla alueella avatussa paino- ja paperimuseossa voi kahdella kerroksella tutustua paperin valmistusprosessiin, paperista valmistettuihin veistoksiin, historiallisiin painokoneisiin, puisiin ja lyijystä valmistettuihin kirjainmuotteihin. Jos haluat, voi osallistua työpajojen toimintaan ja ostaa matkamuistona mukaasi vain paino- ja paperimuseossa valmistettuja tuotteita.
Elvan kaupunki Tarton lähellä on syntynyt rautatieaseman ympärille. Elvan suosittu matkailukeskus on avattu Elvan rautatieaseman entiseen päärakennukseen. Täältä alkavat kuntoilu- ja vaelluspolut ja erilaiset taide- ja historialliset näyttelyt välittävät tietoa ja kauniita näkymiä paikan historiasta perinteisenä virkistysalueena.
Jõgevamaalla sijaitseva Siimustin saviteollisuus on saanut alkuunsa onnellisesta sattumasta, kun Venäjän tsaari matkusti 150 vuotta sitten Jõgevamaan halki ja antoi paikalliselle edistykselliselle talonmiehelle idean aloittaa savisten käyttöastioiden valmistus. Siimustin savitehtaalla toimii suvun jatkumossa jo kolmas sukupolvi, vuonna 1886 alkuunsa saaneet perinteet ovat edelleen arvossaan ja kaikille vieraille esitellään perusteellisesti laadukkaiden käyttöesineiden valmistusprosessia. Paikan päällä on tarjolla monipuolinen valikoima erilaisia saviastioita.
Viljandi kuului ensimmäisten kaupunkien joukkoon täällä Virossa, johon rakennettiin koko alueen kattava vesijakelu- ja viemäriverkosto. Jo vuonna 1911 kohosi kaupunkiin 30 m korkea punaisista tiilistä rakennettu vesitorni, jonka tehtävänä on varmistaa asukkaiden vedensaanti. Vanha vesitorni pikkuruisine ikkunoine ja kahdeksankulmaisine puisine yläosineen on edelleen pystyssä, sen kolmessa kerroksessa on esillä kaupungin historiasta kertova pysyvä näyttely ja sen seurassa vaihtuvia näyttelyitä. Vesitorni on kaupungin yleisilmeeseen kuuluva tärkeä maanmerkki. Tornista avautuu kaunis näköala Viljandin järven ja vanhan kaupungin suuntaan. Torni on yleisölle auki kesäisin, talvisin vain tilauksesta.
Võrumaan Lasvan vesitornin galleria toimi entisinä kolhoosiaikoina sikalan tornina, mutta arkkitehtien ja taiteilijoiden luovat ideat ja paikallisten aktiivinen myötävaikutus ovat saaneet aikaan näyttävän ja useilla palkinnoilla palkitun kohteen, jossa pianoportaat soittavat kaunista musiikkia ja vieraat nauttivat valokuva- ja taidenäyttelyistä ruosteisen vesitynnyrin sisällä. Avoinna kesäkaudella, talvisin vain tilauksesta.
Valgamaalla on eräs vesimylly toiminut jo 140 vuoden ajan. Hellenurmen myllymuseossa voit seurata, miten viljaa jauhetaan veden voimalla, valmistetaan "taivaan mannaa" ja jauhoja sekä kypsennetään kolmannen polven myllyemännän opastuksessa maukasta ruisleipää. Vierailut ennakkovarauksella.
Põlvamaalla Räpinassa sijaitsee Euroopan ainutlaatuisin teollisuusarkkitehtuurikohde, varsinainen helmi – Räpinan paperitehdas, jonka historia ulottuu kauas, vuoteen 1728. Pietari Suuren hoviherra kreivi Karl Gustav von Löwenwolde rakennutti Võhandu-joen rannalle tiilitehtaan sekä sahan, jauho- ja paperimyllyn, jossa käyttövoima saatiin vedestä. Räpinan paperitehdas aloitti toimintansa vuonna 1734 ja on Viron tähän saakka toiminut teollisuuslaitos, jossa paperin valmistus jatkuu edelleen. Tehdasvierailut ennakkovarauksella.
Edellä annetut suositukset ovat vain pieni osa Etelä-Viron laajasta teollisuusperinnöstä. Katso lisää industrialheritage.travel.
