Näyttelyn kuraattori Gladys C. Fabre keskittyy taiteilijoiden identiteetinetsintään 1920-luvun erilaisia ideoita pursuilleessa taidemaailmassa ja korostaa näytteille asetettujen töiden valinnassa tarvetta juuri Ruotsin, Norjan, Tanskan, Latvian, Liettuan ja Viron taiteilijoiden tuonaikaisen tuotannon kirkkaampaan valaisemiseen.

Fabre on todennut, että senaikaisia taiteilijoita yhdisti usko universaalien arvojen eksistentiaaliseen olemukseen. Monille taiteilijoille juuri modernit metropolit omalaatuisina asemina Euroopan kartalla tarjosivat mahdollisuuden tutkia ja määritellä ajan henkeä. Mm. taiteilijat Franciska Clausen, Ragnhild Keyser, Thorvald Hellesen, Otto Gustaf Carlsund, Gösta Adrian-Nilsson, Romans Suta, Aleksandra Beļcova, Niklāvs Strunke, Vytautas Kairiūkštis, Märt Laarman ja Eduard Ole ilmaisevat maalaustuotannossaan originaalia moderniutta, jolle antoivat sysäyksen sekä taiteilijoiden keskinäiset yhteydet että elämykselliset näyttelyt Venäjällä, Puolassa, Pariisissa ja Berliinissä. Virolaisista taiteilijoista näyttelyssä ovat esillä Arnold Akberg, Edmond Arnold Blumenfeldt, Aleksander Krims, Henrik Olvi, Felix Randel ja Jaan Siirak.

Näyttelyn otsikko Elektromagneettinen on peräisin Blaise Cendrarsin runosta Le Panama ou les Aventures de me Sept Oncles (1918), jonka sinfoniseksi nimitetty dynamiikka tarjoaa panoraamamaisen näkymän aikakauteen. Näyttelyssä esillä olevilla taiteilijoilla on tärkeä rooli sekä kotimaassaan että kansainvälisen taide-elämän tasolla, ja he ovat eri tavoin saaneet vaikutteita sotienvälisen aja poliittisista, yhteiskunnallisista ja taloudellisista kehityskuluista. Aikakauden radikaalille puolelle sijoittuvat Gustavs Klucisin poliittis-propagandistiset ja valokuva-aineistoa manipuloivat työt. Taiteilijoiden lajivalikoimien laajentumista havainnollistavat näyttelyssä aikakauden lukemattomat taidelehdet, mutta myös elokuvakokeilut. 1920-luvun avantgarden aarteistoon kuuluu Viking Eggelingin Symphonie Diagonale (1924) – idea musiikillis-abstraktista visuaalisesta kielestä, jonka ilmaisumuoto elokuvassa välittää ajan ja muotojen jatkuvan liikkeen ja jatkuvuuden sekä menneisyyden ja nykyisyyden synteesin muovautumisen ”nykyhetken virtaukseksi”.

Näyttelyssä esillä olevat työt ovat peräisin korkeatasoisista yksityiskokoelmista ja museoista: Louisana Museum of Modern Art (Kööpenhamina), Centre national d’art et de culture Georges Pompidou (Pariisi), Moderna Museet (Ruotsi), Nasjonalmuseet for kunst, arkitektur og design (Oslo), Dansmuseet – Musée Rolf de Maré (Tukholma), Canica Kunstsamling (Oslo), Eskilstuna Konstmuseum, Hollands Konstmuseum och Svea Larsons donationsfond (Halmstad), Kulturen (Lund), Latvijas Nacionālais mākslas muzejs (Riika), Lietuvos dailės muziejaus (Vilna), Malmö Konstmuseum, Mjellby Konstmuseum, Musee d’Art Moderne de la Ville de Paris, Skissernas Museum (Lund), Tarton taidemuseo, Viron taidemuseo, Hallands Konstmuseum och Svea Larsons donationsfond (Halmstad), Henie Onstad Kunstsenter.

Näyttelyn ohessa julkaistaan laajasti kuvitettu englanninkielinen kirja, jonka ovat toimittaneet Gladys C. Fabre, Gerd Elise Mørland ja Tone Hansen. Tekstien kirjoittajat ovat Gladys C. Fabre, Ingvild Krogvik, Jan Torsten Ahlstrand, Dace Lamberga, Viktoras Liutkus ja Liis Pählapuu.

Torstaina 30.1. klo 18 Kumun auditoriossa on näyttelyyn liittyvän lisäohjelman ensi-ilta.

Näyttely on esillä taidemuseo Kumussa 18.5.2014 saakka.