Näyttelyn keskiössä on Italiassa 1970-luvun lopulla syntyneen transavantgardistisen liikkeen ja 1980-luvun puolivälissä Rühm T:n perustaneiden taiteilijoiden Raoul Kurvitzin ja Urmas Murun taiteellinen dialogi. Italian maalaustaiteen piirissä syntynyt transavantgardistinen liike nosti analyyttisen taiteen vastapainoksi jälleen esiin maalauksen ja genrelle ominaisen herkkyyden. Rühm T:n taiteilijat toimivat yhteiskunnallisten murrosten pyörteessä ja yhdistelivät taiteessaan mytologisia, futuristisia ja arkkitehtonisia visioita. Eri kulttuuriympäristöissä kasvaneiden ja monista syistä taidekenttää muokanneiden taiteilijoiden kohtaamispiste on vastakohtaisuudessa ja uudessa luovuudessa.