Vanhauskoiset Virossa

Peipsin länsirannalla kulkee tie, joka tunnetaan Sipulitienä. Tämä tie yhdistää joukon pieniä kyliä, joiden historia juontaa juurensa 1600-luvulle. Näissä kylissä asuu vanhauskoisia, uskonnollisten pakkosiirtolaisten jälkeläisiä, jotka lähtivät Venäjältä joutuessaan vainon kohteeksi 1600-luvulla. Vaikka paljon maailmassa on muuttunut sen jälkeen, nämä yhteisöt ylläpitävät edelleen satoja vuosia vanhoja tapoja ja perinteitä.

Miksi vanhauskoiset tulivat Viroon?

Vuonna 1652 Venäjän ortodoksisessa kirkossa otettiin käyttöön useita uudistuksia. Seremonioita ja uskonnollisia tekstejä muutettiin ja tietyt perinteet muuttuivat. Esimerkiksi ristinmerkki tehtiin tämän jälkeen kolmella sormella kahden sijaan.

Nykyajan näkökulmasta nämä muutokset näyttävät pieniltä. Tuolloin jotkut uskovat pitivät näitä muutoksia kuitenkin uskonsa hylkäämisenä. He protestoivat, mutta uudistukset otettiin käyttöön, mikä johti jakautumiseen kirkossa. Alkuperäisten perinteiden noudattajia alettiin kutsua vanhauskoisiksi.

Uudistuksia seuraavina vuosina vanhauskoisia vainottiin, kidutettiin ja jopa teloitettiin. Jotkut poltettiin elävältä; toisten kädet ja kielet leikattiin irti. Monet pakenivat Venäjän imperiumin reunoille; jotkut vielä pidemmälle. Vanhauskoisia yhteisöjä perustettiin jopa Argentiinaan, Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Vasta vuonna 1971 vuonna 1667 annettu vanhauskoisen uskon kielto lopulta poistettiin.

Vanhauskoisten perinteet

Nykyään Virossa on noin 15 000 vanhauskoista ja 11 rekisteröityä seurakuntaa. Nykyään heitä yhdistää enemmän perinne kuin usko. Jos matkustat Mustveen ja Varnjan yhdistävää tietä pitkin, voit nähdä joitain näistä ainutlaatuisista, vuosisatoja vanhoista perinteistä.

Ikoneilla koristellut rukoushuoneet

Jumalanpalvelukset ovat vanhauskoisten uskonnollisen elämän keskiössä. Palveluita johtaa kirkon vanhin, joka voi olla mies tai nainen, vaikka vain miesvanhimmat voivat suorittaa joitakin seremonioita, kuten kasteen tai tunnustuksen. Rukoushuoneet on koristeltu koristeellisilla ikoneilla, jotka ovat tärkeä osa vanhauskoisten uskoa. Jumalanpalvelukset ovat pitkiä ja vakavia, ja niissä kuullaan kuorolaulua muinaisista slaavilaisista nuotteista. Voit vierailla Kasepään, Kallasten ja Rajakülan rukoushuoneissa.'

Teetä, sipulia ja kalaa

Vanhauskoisen talossa vieraillessa tulee ottaa mukaan omat astiat ja ruokailuvälineet. Et saa juoda kahvia tai tupakoida, mutta voit nauttia samovaarissa haudutettua teetä. Tee on herkullinen keitetystä, vaahdotetusta sokerista valmistettujen erityisten makeisten kera. Vieraile Varnjan Samovaarimajassa oppiaksesi samovaarien historiasta samalla kun nautit kupillisen kuumaa teetä.

Kun virolaiset valtasivat hedelmällisemmän viljelysmaan Peipsijärven lähellä, vanhauskoiset asettuivat rantaan. Miehet lähtivät kalastamaan, ja nykyään kylän teiden varrella on myynnissä tuoretta, kuivattua tai savustettua kalaa. Hiekkainen maa ei tuota paljon satoa sipulia lukuun ottamatta. Nykyään vanhauskoisten kasvattamat sipulit ovat Viron parhaita – ja kalleimpia – ja syy siihen, miksi kyliä yhdistävä tie on nimeltään Sipulitie. Kostjan sipulitila pitää tätä perinnettä elossa tarjoten vierailijoille kierroksia ja suussasulavia sipulipiirakoita – soita ja tilaa ennakkoon!

Mistä voit oppia lisää Viron vanhauskoisista?

Jos haluat todella tuntea tämän Viron erikoisen osan, lähde matkaan autolla ja vietä päivä Sipulitiellä. Peipsimaan vierailukeskus ja vanhauskoisten museo ovat pysähdyspaikkoja, joita ei kannata ohittaa! Molemmat sijaitsevat Kolkjassa. Museossa voit nähdä vanhauskoisten lahjoittamia valokuvia, käsitöitä, vaatteita ja työkaluja sekä tutustua heidän kulttuuriinsa. Vierailukeskuksessa voit oppia lisää vanhauskoisten käsitöistä osallistumalla lubok-pajaan.

Ainutlaatuisen kulttuurielämyksen saamiseksi lähde Piirissaarelle. Pieni vanhauskoinen yhteisö asuu saarella ympäri vuoden. Eristäminen on auttanut heitä säilyttämään kulttuurinsa ja vuosisatoja vanhoja perinteitään

Missä voit kokea vanhauskoisen kulttuuria Tallinnassa?

Suuntaa ulkoilmamuseon vanhauskoisen maalaistaloon. Tämä Kallasten kylän hyvin säilynyt koti muutettiin museoon vuonna 1991.

Vanhauskoiset ovat eläneet virolaisten rinnalla vuosisatojen ajan. Uhka heidän elämäntavalleen ei kuitenkaan tule naapureilta, vaan elämän viehättävyydestä Viron, Euroopan tai muiden maiden isommissa kaupungeissa. Viime vuosina Viron ja EU:n julkinen rahoitus on kuitenkin johtanut rukoushuoneiden ja rakennusten entisöimiseen ja lisääntyneeseen kiinnostukseen tämän ainutlaatuisen kulttuurin tutkimiseen ja säilyttämiseen.