Vaikka sana ”mulk” on ilmeisesti peräisin latvian kielen sanasta ”hölmö”, Mulgimaan asukkaita on yleensä pidetty varakkaina, hyvin koulutettuina sekä vaikutusvaltaisina.

Edelleen jotkut Viron tunnetuimmista henkilöistä, esimerkiksi presidentti Toomas Hendrik Ilves, ovat syntyjään mulkkeja. Presidentti Ilves pukeutuu virallisissa tilaisuuksissa usein perinteiseen mulkkien mustaan kaapuun.

Mulgimaan maine Viron eliitin syntysijoina on peräisin alueen taloudellisesta menestyksestä. Menestys oli syynä myös siihen, että Mulgimaasta tuli Neuvostoliiton sorron pääkohde. Massakarkotukset vuosina 1941, 1945 ja 1949 vähensivät seudun asukkaita niin paljon, että paikallinen murre selvisi neuvostoajasta vain vaivoin. Nykyään murretta osaavia on enää muutama tuhat.

Tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin valoisat. Mulgimaan kulttuuri-instituutti on tehnyt paljon töitä säilyttääkseen tämän ainutlaatuisen kulttuurin. Tarjolla on monikielisiä radio- ja TV-ohjelmia sekä neljästi vuodessa ilmestyvä sanomalehti Uitsanus Mulgimaa - "ainutlaatuinen Mulgimaa".

Jos haluat kuulla mulgimaalaista murretta, käy kesällä Navan maatilateatterissa, joka sijaitsee noin 100 metrin päässä Latvian rajasta.

Äläkä unohda maistaa perinteistä mulgimaalaista ruokaa, mulgipuuroa.