Vironruotsalaisia on kutsuttu myös rantaruotsalaisiksi, mutta he itse suosivat ennemmin runollista ilmausta ”aibofolke”, eli ”saarikansa”.

Vironruotsalaiset elävät Länsi- ja Pohjois-Viron rannikkoalueilla ja saaristossa, esimerkiksi Ruhnussa (Runö), Vormsissa (Ormsö), Riguldissa (Rickull) ja Noarootsissa (Nuckö).

Vironruotsalaiset saapuivat Viroon 1200-luvulla ja asuivat Virossa Neuvostoliiton miehitykseen vuoteen 1939 asti. Tuolloin suurin osa Viron ruotsia puhuvasta vähemmistöstä pakeni takaisin Ruotsiin. Nykyään Virossa asuukin vain pieni määrä ruotsinkielisiä asukkaita.

Kielenä vironruotsi muistuttaa Ruotsin itäosien murretta, ja alueellisia murrevariaatioita esiintyy.

Ruhnun saarella, Vormsi-Noarootsi-Riguldi-alueella, Pakri-Vihterpalu-alueella ja Hiidenmaassa puhutaan omia vironruotsin murteitaan. Virossa vironruotsia puhuvia on arviolta alle sata ja Ruotsissa ehkä jopa tuhat.

Nykyään vironruotsalaiset ovat elvyttämässä kulttuuriperintöään opiskelemalla Ruotsin kieltä ja kulttuuria. 27.2.1988 perustettiin vironruotsalaisten kulttuuriyhdistys. Se oli Viron ensimmäinen etninen yhdistys, johon toivotettiin tervetulleeksi kaikki vironruotsalaisesta kulttuuriperinnöstä kiinnostuneet. Yhdistys kerää, säilyttää, tutkii ja esittelee vironruotsalaisten kulttuuria sekä tukee vironruotsalaisten alueiden kulttuurista ja taloudellista kehitystä ja ruotsin kielen opetusta Virossa.

Jos olet kiinnostunut Ruotsin ja Viron yhteisestä menneisyydestä, voit lukea vaikkapa tämän aiheeseen liittyvän englanninkielisen artikkelin: Ruotsalainen historia Virossa.