Võrun maakunnan eteläosissa sijaitsee myös Baltian korkein vuorenhuippu, Suur Munamägi (Suuri munamäki), jonka huipulta avautuu henkeäsalpaava näkymä yli ympäröivän maiseman. Haanjan luonnonpuistossa voi ihailla ainutlaatuisia järvimaisemia tai Piusa-jokea, joka laskee kauniiden laaksojen ja jyrkkien hiekkapenkereiden välissä.

Võron kieli (”võro kiil”) on eräs viron etelämurteista. Võrolla on kuitenkin oma kirjakieli, ja sen toivotaan jokin päivä saavuttavan virallisen aluekielen aseman.

Võron kieltä on puhuttu nykyään Latvialle ja Venäjälle kuuluvilla alueilla historiallisen Võrunmaan etelä- ja itäpuolella. Viron kielellä on tämän vuoksi ollut vain vähän vaikutusta siihen.

Eräs varhaisimmista võron kielellä kirjoitetuista teoksista on Uuden Testamentin käännös (Wastne Testament) vuodelta 1686. Huolimatta Etelä-Viron aseman heikentymisestä vuoden 1880 jälkeen, võron kieli on elpynyt 1980-luvun loppupuolelta alkaen.

Vuonna 1995 Viron hallitus perusti Võron instituutin, jonka tarkoituksena on rohkaista võronkielisiä puhumaan omaa kieltään ja säilyttämään omaleimaisen elämäntyylinsä.

Nykyään võroa puhuu noin 70 000 ihmistä historiallisen Võrun maakunnan kahdeksassa pitäjässä, jotka ovat Karula, Harglõ, Urvastõ, Rõuge, Kanepi, Põlva, Räpina ja Vastseliina. Võron puhujia on lisäksi Tallinnassa, Tartossa sekä muualla Virossa.

Võron kielellä ovat kirjoittaneet jotkin Viron kuuluisimmista näytelmäkirjailijoista, runoilijoista sekä kirjailijoista, ja sitä opetetaan 26 koulussa kerran viikossa. Kahdesti kuukaudessa ilmestyvä ”Uma Leht” on ainoa võronkielinen sanomalehti.

Vuonna 2004 Viroa edusti Eurovision laulukilpailussa artisti nimeltä Neiokõsõ, jonka kappale ”Tii” oli võronkielinen. Tämän jälkeen Võrun maakunnassa sijaitsevassa Kubijassa järjestettiin maailman ensimmäiset võronkieliset laulufestivaalit, joille osallistui 2 000 laulajaa.