Niityt muodostuvat ihmisen perinteisen toiminnan seuraksena, esimerkiksi laiduntamisen ja niittämisen. Ne rikastuttavat maisemaa ja niissä esiintyy laaja lajien kirjo.
Puuniityllä on puita harvakseltaan ja niiden yrttikerrosta
on säännöllisesti niitetty. Niissä esiintyy Viron ainutlaatuisimpia
kasvilajeja, useat harvinaiset pohjoismaiset orkidealajit ovat yleisiä.
Vuosisatoja sitten puuniittyjä oli Etelä-Suomessa, Ruotsissa ja muualla
Euroopassa, mutta nykyisin niitä löytyy vain Virosta.
Rantaniityt tunnetaan useiden uhanalaisten lajien esiintymisaloina,
esimerkiksi rupikonna, suosirri ja mustapyrstökuiri. Ne ovat myös erittäin
tärkeitä muuttolintualueita.
Tulvaniityt ovat hyviä ruisrääkän ja heinäkurpan pesimälueita.
Kasvitieteilijät nimittävät alvarniityksi Länsi- ja Pohjoisviron rannikkoalueiden niittyjä, joiden kalkkikivihalkeumat ulottuvat lähes kallioperään saakka ja joissa maaperän kerrokset ovat matalia. Alvarniityillä on perinteisesti laidunnettu lampaita. Maaperän kerrosten paksuuden mukaan voidaan erottaa useita erityyppisiä alvarniittjä.
