1700-luvulla, kun siitä tuli Venäläinen laivastotukikohta, venäläiset antoivat kaupungille nimen Балтийский Порт ("Baltiyskiy Port" e. “Baltian satama”). Vuodesta 1933 on kaupungin virallinen nimi vironkielinen Paldiski.
Vuonna 1962 Paldiskiin perustettiin Neuvostolaivaston ydinsukellusveneiden valmennuskeskus. Siellä oli kaksi ydinreaktoria ja 16 000 työntekijää, näin ollen omaleimaisin lajissaan koko Neuvostoliitossa. Tärkeytensä vuoksi kaupunki oli eristettynä muusta maailmasta piikkilangalla viimeisen venäläisen sota-aluksen poistumiseen asti vuonna 1994.
Nykyäänkin, melkein 20 vuotta myöhemmin, koko Paldiski ja Pakrin niemimaalta löytyy hylättyjä korsuja, kasoja tuntematonta roskaa, sekä monenlaisia armeijan hylkäämiä raunioita. Hylätyt kerrostalot ja Neuvostoarmeijan infrastruktuurin valtavat jäännökset ovat kiehtovaa katsottavaa.
Vielä yksi hyvä syy vierailuun Paldiskissa on Pakrin niemimaa: tunnettu kalkkikivirantatörmästä ja lähellä sijaitsevista perheystävällisistä rannoista. Pakrin niemimaalla on myös Viron korkein majakka sekä täällä asuvat harvinaiset riskilät, jotka ulkonäöltään muistuttavat pieniä pingviinejä.
Paldiski ei varmasti ole stereotyyppinen matkailukohde, mutta jos olet kiinnostunut Neuvosto- tai sotahistoriasta, se sopii juuri sinulle. Paikka on mielenkiintoinen myös luonnosta ja lintubongauksesta kiinnostuneille.
Lähellä sijaitsevat mielenkiintoiset paikat ovat Noarootsi, Nõva ja Tallinn.
