Vormsi sijaitsee Hiidenmaan ja Viron mantereen välissä.

92 neliökilometrillään Vormsi on Viron neljänneksi suurin saari. 

Nimitys Vormsi on peräisin saksalaisesta muodosta Worms tai ruotsalaisesta nimestä Ormsö, jotka molemmat merkitsevät "käärmesaarta".

Historiallisesti Vormsia asuttivat vironruotsalaiset. Ennen toista maailmansotaa saarella asui yli 2500 asukasta. Neuvostomiehityksen aikana Vormsi oli suljettua raja-aluetta, minne pääsi vain hallituksen luvalla ja missä oli jyrkästi kiellettyä lähteä merelle, vaikka olisi ollut paikallinen kalastaja.

Nykyisin saat käsityksen saaren varhaishistoriasta kirkosta, joka on rakennettu 1300-luvulla. Vormsin kirkkotarha on ainoa paikka Virossa, jossa on jäljellä rengasristejä 1200-luvulta.

Vormsiin katajikkoineen, rantaniittyineen, siirtolohkareineen ja majakoineen voi parhaiten tutustua polkupyörällä tai jalan. Nauti erilaisista elinympäristöistä, kuten rantaniityistä, kaislikoista, alvareista, metsistä ja merenlahdista, jotka tukevat lukemattomia kasvi- ja lintulajeja. Ekosysteemin harvinaisten lajien suojelemiseksi perustettiin Vormsin maisemansuojelualue vuonna 2000.

Vormsille pääsee lautalla, joka kulkee Rohukülan satamasta 12 kilometrin matkan 45 minuutissa; Rohukülaan on Tallinnasta 108 kilometriä. Saarella on julkista liikennettä satamasta saaren keskustaan Hulloon. Jos matkustat autolla, varaa mukaan polttoainetta, koska saarella ei ole huoltoasemia.

Vormsi sopii ihmisille, joita kiinnostaa harvinainen luonto, rauha ja hiljaisuus. Se kiehtoo myös niitä, joita innostaa Ruotsin tai Neuvostoliiton historia.