Vana-Antslan kartano ja sen puisto

Vana-Antslan kartanokompleksi oli aikanaan yksi Võrumaan suurimmista sekä huonemäärältään että loistokkuudeltaan. Ensimmäiset merkinnät kartanosta on tehty vuonna 1405.

Nykyisin parhaiten säilyneitä kartanon osia ovat ns. hallitsijantalo, aitta, tallirakennus, kiesitalli (toimii nykyään voimistelusalina) sekä pyöreämuotoinen puutarhurintalo, jota on kutsuttu myös pullotaloksi.

Ajan kuluessa kartano on vaihtanut omistajaansa useasti. Viimeisin kartanonherra oli G. von Ungern-Sternberg, jonka hallussa tilukset olivat niiden valtiolle lunastamiseen asti. Kartanon herrojentalo on vuosien 1921-2004 välillä toiminut useiden koulujen sijoituspaikkana.

Kartanon 13,1 hehtaarin suuruinen puisto raivattiin kauniiksi 1700-luvun lopulla. Lajirikkaassa puistossa on mielenkiintoisesti poimuilevia kujia ja lampia. Tarinan mukaan Ruotsin kuningas olisi istuttanut puistoon tammipuita.

 * Kartanoon voi tutustua vain ulkoa.