Marraskuun pimeät yöt houkuttelevat henget maan päälle. Loka-marraskuun vaihteessa Suomessa vietetään pyhäinpäivää, Virossa henkienpäivää (viroksi hingedepäev). Amerikan-tuliainen, halloween, asettuu samaan aikaan, mutta Virossa karkit ja kepposet korvataan myöhemmin marraskuussa martin- ja katrinpäivien vietolla.
Henkien aika
Henkien aika (viroksi hingede aeg) alkaa mikkkelinpäivästä (29.9.) ja jatkuu jouluun saakka. Se on aikaa, jolloin virolaiset ennen vanhaan huomioivat vainajia monin tavoin: haudoille vietiin ruokaa, saunat lämpisivät henkiä varten ja ovet jätettiin auki, jotta keskuudestamme poistuneet voisivat vierailla vanhoissa kodeissaan. Henkien uskottiin tuovan vilja- ja karaonnea, ja erityisesti henkivieraita odotettiin torstai-iltaisin.
Toisaalta vuoden pimein aika oli myös vakavaa aikaa: leikinlasku, nauraminen ja jopa kovaääniset työt olivat kiellettyjä. Henkien ajan päättyessä henkiä kiitettiin ja ne lähetettiin takaisin tuonpuoleiseen.
Nykypäivän kulttuurielämässä henkien aika näkyy esimerkiksi kirkkokonsertteina ja jumalanpalveluksina. Vahvimmin elämään on jäänyt esivanhempien muistaminen hautausmailla sekä martin- ja katrinpäivien hieman virpomista muistuttava ovelta ovelle kiertäminen.
Elämä maatilalla riippui sadosta ja karjan lisääntymisestä. Niinpä henkien tuoma vilja- ja karjaonni oli tarpeen.
Kuva: Marleen Valdma, Visit Estonia Martin- ja katrinpäivät
Martinpäivää (viroksi mardipäev) vietetään 10.11. Suomalaista virpomisperinnettä muistuttava mardijooksmine eli ovelta ovelle kiertäminen on ohjelmassa jo martinpäivän aattoiltana.
Aikanaan talosta taloon kiersivät tummiin vaatteisiin, nurinpäin käännettyihin turkkeihin ja jopa hieman pelottavan näköisiin naamareihin sonnustautuneet miehet, sittemmin mukaan otettiin myös samaan tapaan pukeutuneet naiset ja lapset.
Pahojen henkien pelottelemiseksi matkalla laulettiin, soitettiin ja metelöitiin. Perillä talossa laulettiin, tanssittiin sekä esitettiin tietyt vuorosanat ja rituaalit, joiden oli tarkoitus tuoda talon väelle vilja- ja karjaonnea sekä lapsilykkyä. Rituaaleihin kuului muun muassa viljanterien heittäminen lattialle sekä vitsalla "virpominen" – lisäksi vitsalla saattoi nuhdella niitä, jotka laiskottelun vuoksi olivat nuhtelun tarpeessa. Palkkioksi marteille annettiin yleensä ruokaa, omenoita ja muita herkkuja.
Katrinpäivää (viroksi kadripäev) vietetään puolestaan 25.11. Päivän perinteet olivat aikanaan pitkälti samanlaiset kuin martinpäivänä, mutta talosta taloon kiersivät katrinpäivän aattona ennen kaikkea valkoisiin pukeutuneet, kovaäänisiä martteja rauhallisemmat naiset. Kiitokseksi katrit saivat villaa ja muita käsityömateriaaleja.
Tätä nykyä ovelta ovelle kiertävät lapset, jotka eivät välttämättä enää pukeudu tummiin tai valkoisiin – naamiaisasuihin pukeutuminen on kuitenkin yhä olennainen osa perinnettä. Talosta taloon liikuttaessa ei enää metelöidä, mutta ovella kajautetaan ilmoille martin- tai katrinlaulu. Lisäksi tanssitaan, lausutaan runoja ja esitetään arvoituksia. Palkkioksi lapset saavat herkkuja, hedelmiä ja rahaa.
Martin- ja katrinpäivät ovat virolaislasten keskuudessa hyvin odotettuja tapahtumia, joita vietetään lastentarhoissa, kouluissa ja kavereiden kesken. Martinpäivän kiertely on nykyisin katrinpäivän kiertelyä suositumpaa, mutta halloweenin nämä vanhat perinteet ehdottomasti päihittävät.
Virolaista kulttuuria ja käsityötä esitteleviä Martin markkinoita vietetään marraskuisin sekä Tallinnassa että Helsingissä. Koronavuonna 2020 Tallinnan tapahtuma järjestetään virtuaalisesti, Helsingissä hypätään suoraan vuoteen 2021.
Kuva: Andrei Chertkov, Visit Estonia
Katso tästä suositun Vanamees-animaation humoristinen tulkinta martinpäivän aattoillan tapahtumista. Englanninkielisen tekstityksen löydät pöytäkoneella oikean alalaidan kuvakkeista tai mobiililaitteella oikean yläkulman kolmen pisteen takaa.
