Lyhyt johdanto Viron historiaan ja kulttuuriin

Viimeksi päivitetty 28.01.2016

Lähde: Andrei Chertkov

Viron historia on kuin pitkä ja kiemurainen matka menneisyyteen. Historiaan kietoutuvat tarinat monista kansoista – viikingeistä aina saksalaista, ruotsalaista, tanskalaista ja venäläistä sukujuurta oleviin kuninkaisiin, kuningattariin ja keskiaikaisiin kauppiaisiin. Viron syvään juurtunut pakanallisuus ja eurooppalainen ajattelutapa merkitsevät, että maa ja täällä asuva kansa ovat läheisessä yhteydessä luontoon, mutta samalla itsenäisyydestään ylpeä Euroopan unionin ja Naton jäsenvaltio, jonka maine innovatiivisena maana vain kasvaa.

Esihistoria: muinaiset uudisasukkaat

Virolaisten varhaiset esi-isät saapuivat Itämeren rantamille pian jääkauden päättymisen jälkeen, noin 9000 vuotta eKr. Vuoteen 800 jKr mennessä perinteiset virolaiset kylät kyläyhteisöineen olivat jo muodostuneet. Monissa noilta ajoilta peräisin olevissa kylissä asutaan edelleen.

Merkittävin perintö virolaisten vanhasta kulttuurista on runonlaulanta, kansanlaulujen suullisesti periytynyt muoto, jossa säkeitä toistetaan muunnellen niitä temaattisesti. Vielä nykyisinkin runonlaulantaa voi kuulla Kihnun saarella sekä Setumaalla, Kaakkois-Viron raja-alueella. Virolaisilla on noin 133 000 muistiin merkittyä kansanlaulua, mikä tekee kokoelmasta yhden maailman suurimmista.

Luonnon kunnioittaminen on juurtunut syvälle virolaisiin, ja puiden ja maan katsotaan sisältävän voimaa, jota arvostetaan kovasti. Metsä on aina ollut elämän lähde, ja virolaisten muinaisuskonnossa sitä pidettiin pyhänä paikkana, jossa nykyvirolaisten esi-isät kävivät palvomassa metsän henkiä.

Virolaiset viikingit

800–1200 eKr viikingit, myös virolaiset viikingit, tekivät ryöstöretkiä eri puolilla Itämeren aluetta. Noihin aikoihin Viron suurimman saaren, Saarenmaan, asukkaat muodostivat merkittävän merivallan. Tunnetuin tarina kertoo siitä, kuinka virolaiset ryöstivät Norjan kuningattaren Astridin ja tämän pojan, myöhäisemmän kuningas Olavi Tryggvenpojan. 1100-luvulla saarenmaalaisten kerrotaan hävittäneen Ruotsin tuon aikaisen pääkaupungin Sigtunan. Vielä nykyisinkin Saarenmaalta löytyy viikinkiaikaisia aarteita, pääasiassa hopearahoja ja -harkkoja.

Kukoistava keskiaika

1200-luvulla Viroon saapuivat saksalainen ritarikunta ja tanskalaiset tuomaan kristinuskoa ja hallitsemaan maata. Saksalaisista muodostui näihin aikoihin maa-aateli, joka vaikutti huomattavalla tavalla Viron historiaan seuraavien 700 vuoden ajan. Nykyisin Virona ja Latviana tunnettu alue muodosti tuolloin keskiaikaisen Liivinmaan – löyhästi sidotun joukon pieniä valtioita, jotka olivat kiinteässä yhteydessä Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan.

Tallinna, Viron keskiaikainen helmi, sai vuonna 1248 Tanskan kuninkaalta Lyypekin kaupunkioikeudet, joita noudatettiin Tallinnassa ja monissa muissa alueen kaupungeissa aina 1800-luvun lopulle saakka. Viron merkittävimmät kaupungit Tallinna, Tartto, Pärnu ja Viljandi olivat tuohon aikaan kaikki vauraan Hansaliiton jäseniä. Hansaliitto oli alun perin kauppiaiden ja sittemmin heidän kauppapaikkojensa muodostama kauppa- ja puolustusliitto, joka hallitsi kaupankäyntiä Itämeren alueella ja Pohjois-Euroopassa. Kävellessäsi Tallinnan vanhassakaupungissa voit nykyisinkin nähdä entisiä suola-, tee- ja jauhovarastoja, joissa on ullakko-ovet ja tavaroiden nostamiseen käytetyt koukut.

Viron kukoistava kauppa houkutteli läheisiä kuningaskuntia, jotka pyrkivät laajentamaan vaikutusaluettaan, ja 1700-luvulle tultaessa Viroa olivat hallinneet sekä Tanskan ja Ruotsin kuninkaat että Venäjän tsaari.

Noihin aikoihin Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarton yliopiston, jolla on myöhemmin ollut merkittävä rooli Viron kansallisessa heräämisessä mm. siksi, että tarttolaiset opiskelijat ottivat ensimmäisenä käyttöön sinimustavalkoisen trikolorin, josta tuli sittemmin vuonna 1918 itsenäistyneen Viron tasavallan lippu.

Nykyaikainen Viro

Itsenäinen Viron tasavalta perustettiin vuonna 1918, mutta itsenäisyyden katkaisi pian toinen maailmansota ja sitä seurannut puolen vuosisadan mittainen neuvostomiehitys. Itsenäisyys palautettiin vuonna 1991 ns. laulavalla vallankumouksella, joka ammensi voimaa yli sata vuotta vanhasta laulujuhlaperinteestä.

Nyky-Viro on kukoistava ja edistyksellinen valtio, joka kuuluu Euroopan unioniin ja Natoon ja jossa voi äänestää internetissä ja käynnistää verkossa oman yritystoiminnan alle puolessa tunnissa. Yrityksiä onkin perustettu paljon, ja Virossa ovat yritystoimintansa aloittaneet myös mm. Skypen ja TransferWisen perustajat.


Viimeksi päivitetty 28.01.2016