TOP Etelä-Viron luonnon piilotetut helmet

Härman Mäemine seinämä eli Keldrin seinämä on Viron korkein devonikauden hiekkakiviseinämä. Laakson reuna on täällä jopa 43 metriä korkea. 150 metrin pituista hiekkaseinää on näkyvillä 19 metrin korkeuteen saakka. Härman alimmainen eli Kõlgusniitin seinämä on 20,5 m korkea eteenpäin kallistuva kallio ja on eräs Piusan muinaislaakson kauniimpia paikkoja raikkaanväristen savikerrosten ja majesteettisen pyramidimaisen muotonsa vuoksi. Joen mutkassa sijaitsevalla niityllä on mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio.  

Loodin luonnonpuiston pohjoisosan muodostaa Viljandin muinaislaakso, jota pidetään Sakalan vanhimpana muinaislaaksona. Eteläosassa sijaitsevat Siniallikun linnavuori ja Paistun muinaislaakso, jossa on paljon jyrkänteitä. Mielenkiintoista tietää: – Loodi-Püstmäellä kasvaa yksi Viron vanhimmista ja suurimmista euroopanlehtikuusipuistoista. – Loodin kartanon takana on Paistun tekojärvi, jonka vierestä alkaa luontopolku. Polku kulkee maastoa myötäillen ja johtaa suurimmalle jyrkänteelle, jota kansa on kutsunut Loodin helvetiksi. Jyrkänteen alaosassa on luola, josta virtaa lähde.

Lähde tunnetaan muinaisena uhrilähteenä, ja se on saanut nimensä kristallinkirkkaan vetensä ja omaperäisen sinisen vivahteensa vuoksi. Väri johtuu pohjaan saostuneesta sinisestä savesta. Hyvä tietää: Tarina kertoo sinisilmäisestä tytöstä, joka hukuttautui lähteeseen jouduttuaan kartanonherran pilkan kohteeksi. Lähteen kerrotaan luovuttavan kätketyn aarteensa, kun seitsemän veljeä juo lähteestä yhtä aikaa. Siniallikas-lähteen vedellä uskottiin olevan tervehdyttävä vaikutus ja lähteeseen heitettiin uhrina hopeakolikoita. Lähellä sijaitsevat linnavuori, jonne rakennettiin muinaisvirolaisten linna 1100- tai 1200-luvulla, ja Siniallikujärvi.

Kallasten kaupungissa sijaitsee Viron pisin devonikautinen hiekkakivikallio - vuonna 2001 mittaustulos oli noin 930 metriä. Kallion maksimikorkeus on 8 metriä. Aloitettaessa kaupungin etelälaidalta ja kuljettaessa keskusaukiolle on nähtävissä 11 kalliota. Kun vesi nousuveden aikaan nousee, murtavat aallot kalliota, minkä vuoksi hiekkakiveen on syntynyt runsaasti luolia. Niistä suurimpien korkeus on yli 1,5 metriä ja syvyys jopa 6 metriä. Eteläpuoleisin ja korkein kallio-osa on ollut vuodesta 1959 alkaen luonnonsuojelukohde.

Kassinurmen muinaisalue on perustettu seitsemän tuhatta vuotta ja linna kaksi tuhatta vuotta sitten. Hiisipaikka löydettiin taajamaa perustettaessa, ja se on yksi Viron vanhimmista pyhistä paikoista. Kappale muinaislinnaa on entisöity. Hiisipaikka on historiasta kiinnostuneiden lempipaikka, jossa järjestetään muinaisia taistelupelejä, herätellään henkiin vanhoja kansantapoja ja vietetään kansankalenterin juhlapäiviä. Kuntopolulla on mahdollista tutustua monipuoliseen luontoon ja nauttia kauniista maastosta.

Tellingumäen 28 metrin puisesta näkötornista on upea näköala mutkaisen Mustjoen luhdille. Lähellä mäkeä Mustjoki laskee Koivaan eli Gaujaan, joka virtaa 22 kilometriä Viron ja Latvian rajajokena.Mäelle rakennetulla virkistysalueella on vieraiden käytössä 2 nuotiopaikkaa, puuvaja, jonka yhteydessä on katoksella varustettu makuulava, katoksellinen pöytä, keinu ja kuivakäymälä. Myös telttailu on sallittu. Tellingumäen juurelta voi lähteä viitoitetulle 18-kilometriselle pyöräilyradalle tai kaksikilometriselle kävelypolulle, joka kiertää Tellingumäen. Täältä voi lähteä myös 60-kilometriselle Vanhan Liivinmaan perinnekulttuuripolulle, joka kulkee pitkin Koivan vartta Virossa ja Latviassa.