Tarton maraton on yksi Viron harrasteurheilun peruskivistä

Kenties mikään massaurheilutapahtuma ei ole muokannut virolaista liikuntakulttuuria samalla tavoin kuin Tarton maraton. Virolaisten kiinnostus harrasteliikuntaan alkoi kasvaa vuonna 1960 järjestetyn ensimmäisen Tarton maratonin jälkeen ja nykyään eri liikuntalajien harrastaminen onkin jokapäiväinen osa virolaisten arkea. Virossa järjestetään vuosittain satoja eri urheilu- ja liikuntatapahtumia, joiden kaikkien alullepanijana voidaan ainakin symbolisesti pitää Tarton maratonia. Helmikuussa 2024 tuhannet hiihdon ystävät kokoontuvat jälleen kerran Etelä-Viroon nauttimaan sen lumisesta luonnosta suksien päällä – silloin on aika 50. Tarton maratonin. 

Jo yli 60 vuoden ikään ehtinyt tapahtuma kehittyi 200 osallistujan Tartto-Kääriku -hiihtoretkestä - ensin yhdeksi Neuvostoliiton ja Itä-Euroopan, ja sittemmin jo erääksi koko maailman tunnetuimmista hiihtomaratoneista, joka on vuodesta 1994 lähtien kuulunut myös kansainväliseen pitkien matkojen Worldloppet-hiihtotapahtumasarjaan.

Varmalumisina vuosina 1980-luvun puolivälissä Etelä-Viron kumpuilevat maastot houkuttelivat paikalle parhaimmillaan jopa 12 000 osallistujaa eri puolilta Neuvostoliittoa. Uudemmalla ajalla eli itäpiirin "sulkeuduttua", reittivalikoiman laajennuttua myös puolimaratonilla ja talvien muututtua lämpimämmiksi eli järjestelyjen osalta epävarmemmiksi on päämatkankin osallistujamäärä silti pysynyt useissa tuhansissa. Ei siis ihme, että maraton on yksi Viron talvisen markkinoinnin kärkitapahtumista ja ansaitsee itselleen talvisten laulujuhlien kutsumanimen.

Kutsumanimellä on toinenkin taustansa. Moni Tarton maratonille osallistuja ei lähde matkaan kärkihiihtäjien tavoin voitonkiilto silmissään, vaan talvisen karnevalin hengessä. Siten onkin osallistujien tausta vuosittain yhtä kirjava kuin Kihnun naisen kansallishameen kuvio. Joukosta on bongattavissa mm. kanapukuun sonnustautuneita yleisön ja kanssahiihtäjien viihdyttäjiä, muutoin vain verkkaisesta vauhdista nautiskelijoita, eteläiseltä pallonpuoliskolta asti saapuneita hiihtoturisteja, maailman ehdottomia huippuja ja vuosittain myös ilahduttava joukko suomalaisia hiihdon harrastajia. Yhden kerran on maratonin 63 km:n kilpasarjan voittokin osunut Suomeen - vuonna 2019 Niko Koskela ylitti maaliviivan loppukiritaistelun jälkeen ensimmäisenä ja pysäytti ajanottokellot liukkaan kelin ansiosta reittiennätysajassa 2:31.09! Hyvä Niko!

Viron entinen pääministeri Andrus Ansip sekä useita eri ministeriöitä urallaan johtanut poliitikko Jürgen Ligi ovat molemmat hiihtäneet Tarton maratonin, Suomessa Finlandia-hiihtoon vuonna 2017 osallistunut Viron presidentti Kersti Kaljulaid sen sijaan ei ole sitä vielä tehnyt.  

Paikalla on tietysti aina myös keskiverto virolainen hiihdon ystävä. Hän, joka kerran tai kahdesti viikossa laittaa sukset jalkaansa, saa talvisesta luonnosta uutta energiaa ja nauttii helmikuun kolmantena sunnuntaina muun hyväntuulisen porukan kanssa Tarton maratoniin kätketystä alkukantaisesta hiihtoriemusta. 

Tarton maratonin ohjelma on monipuolinen ja tarjoaa jokaiselle jotakin - lapsille ja aikuisille, vakaville urheilijoille ja sunnuntaihiihtäjille. Maratonia edeltävänä päivänä järjestetään lastenkilpailut, joihin kaikenikäiset lapset voivat osallistua, sekä kolmen hengen joukkueille tarkoitettu viestikilpailu, johon ystävät, perheet tai työkaverit voivat koota joukkueen. Uutuutena vuonna 2024 on vapaan tyylin kilpailu. Lisäksi joka viides vuosi, myös vuonna 2024, järjestetään vintage-kilpailu, jossa hitaasti hiihtäneet voivat puolustautua kertomalla käyttäneensä välineitä viime vuosituhannelta!

Sunnuntain päätapahtuma hiihdetään maailman leveimmällä ladulla. Perinteinen 63 kilometrin maratonmatka kulkee Otepäästä Elvaan; lyhyempi 31 kilometrin matka alkaa Arulasta ja päättyy Elvaan.

Vaikka et pääsisikään Viroon, voit osallistua etänä kotiradallasi 16. tammikuuta ja 16. maaliskuuta välisenä aikana aitoon e-Estonia-tyyliin.

50. Tarton maraton järjestetään 17. ja 18. helmikuuta 2024. Liity siis mukaan suureen urheilujuhlaan!