Lahemaalla eli ”lahtien maalla”, joka sijaitsee Viron pohjoisrannikolla, on kivistä ja hiekkaista rannikkoa, maalauksellisia soita, männikköjä, aarniometsiä, kalliometsiä, alvareita ja jokia, jotka ovat kaivaneet uomansa kalkkikiveen. Lisäksi alueella on monia geologisia, historiallisia ja rakennusmuistomerkkejä. Alueella on paljon mannerjään Suomesta tuomia siirtolohkareita, joihin liittyy paljon taruja ja tarinoita.

Vuonna 1971 perustettu Lahemaa oli Viron ja koko Neuvostoliiton ensimmäinen kansallispuisto. Liki kolmanneksen koko alueesta muodostaa meri, ja maa-alueesta kaksi kolmannesta on metsän peitossa. Lahemaalla sijaitsee neljä suurta nientä, joihin kuuluu myös Pärispeaniemi, jonka Purekkari-niminen kärki on Manner-Viron pohjoisin kohta.

Rannikkoalueet ja metsät ovat suurelta osin luonnontilassa, koska neuvostovallan aikana ne muodostivat rajavyöhykkeen, jonne ulkopuolisten pääsy oli kielletty. Alueella näkyy nykyäänkin sotilaallisten rakennusten jäännöksiä.

Lahemaa on Euroopan tärkeimpiä metsänsuojelualueita, jossa elää paljon suurnisäkkäitä. Kansallispuiston eteläpuolella sijaitsee laaja Kõrvemaa (”korpimaa”), jonka metsät ja suot laajentavat edelleen hirvien, villisikojen, karhujen, ilvesten ja kettujen elinympäristöä. Voit tutustua majavien elämään majavapolulla, joka kulkee Oandu- ja Altjajoen välisessä maalauksellisessa laaksossa. Alueen tavallisia lintuja ovat viirupöllö ja palokärki. Myös kurki tulee syksyisin ruokailemaan Sagadin ympäristön pelloille.

Lahemaalla luonto- ja kulttuuriperintö punoutuvat toisiinsa

Lahemaan halki ulottuvan klintin eli kalkkikivisen kalliojyrkänteen yläpuolella näkyy vanhoja kyliä, jotka sijaitsivat samassa paikassa myös neljä tuhatta vuotta sitten. Klintin päällä on myös erikoisia kasviyhdyskuntia eli alvareita, joita on vain Virossa ja Ruotsissa ja joissa kukkii keväisin paljon arovuokkoja. Klintin alapuolella on harvinaisia metsiä, joissa kasvaa ikikuuruohoa.

Lahemaan rantaviiva ja kulttuuriperintö punoutuvat toisiinsa: täältä kalastajat lähtivät kalaan ja metsästämään hylkeitä Suomen saaristoon, ja merta käytettiin myös ystävänkaupan käymiseen sekä suolan ja pirtun salakuljetukseen. Seudun tunnetuimpia kyliä ovat merikapteenien kylä Käsmu, kalastajakylä Altja sekä pirtun salakuljettajien kylä Viinistu, jossa toimii nykyään taidemuseo.

Koska Lahemaalla kasvaa paljon männikköjä, myös laivanrakennus oli suosittu elinkeino. Entisaikaan Lahemaan männystä rakennettuja laivoja purjehti seitsemällä merellä. Alueella on myös neljä suurta historiallista kartanoa, joista on peruskorjattu kolme: Palmse, Sagadi ja Vihula.

Lahemaan kansallispuisto on vain tunnin ajomatkan päässä Tallinnasta. Palmsessa sijaitsee vierailukeskus, Sagadissa toimii metsämuseo ja Oandussa voit osallistua luontokoulun toimintaan. Entinen maineikas kylpyläalue Võsu on otollinen paikka rantaloman viettoon.

Muista hyödyntää Lahemaan luontopolkujen tarjoamia mahdollisuuksia! Jos haluat ja aikataulusi sallii, voit tutustua kansallispuistoon myös pyöräillen. Sillä tavoin löydät ihastuttavia paikkoja, joihin et koskaan pääse autolla.

Kuuntele Lahemaan kansallispuiston ääniä: