Kotoinen maatilamajoitus, hyvä ja yksinkertainen perinteinen ruoka, luonnonvarainen ympäristö ja kaunis luonto – ei ihme, että alueesta on tullut yksi luontoa rakastavien suosikkipaikoista.
Põlvamaan historia alkaa 1200-luvulta, jolloin bernhardilaismunkkien piispa perusti Maarjan (Marian) kirkon. Tarinan mukaan tämä kirkko nimettiin polvistuvan Maarja-nimisen tytön mukaan, joka muurattiin elävänä kirkon muuriin. Mitään todisteita tarinan totuudenmukaisuudesta ei ole ilmennyt, mutta Maarjan kirkossa vierailleet ovat usein väittäneet tuntevansa tietyn seesteisen hengen siellä. Mutta mikään ei tietenkään ole parempaa kuin ensikäden tieto, joten vieraile kirkossa ja ehkäpä sinä tapaat hänet myös!

Vuosien saatossa Põlvamaa on ollut synnyinpaikaksi useille virolaisille filologeille ja kirjailijoille:

  • Pastori Gustav Adolf Oldekop perusti ensimmäisen vironkielisen lehden “Tarto maa rahva Näddali Leht” (Tarton maakansan viikkolehti).
  • Johann Georg Schwartz oli ensimmäinen, joka julkaisi vironkielisiä oppikirjoja
  • Johannes Käis tunnetaan miehenä monien koulu-uudistusten takana ja hän myös perusti Võrun opettajaseminaarin
  • Tunnettu virolainen kansanrunoilija, teologi ja kielitieteilijä Jakob Hurt keräsi ja julkaisi virolaisia kansanrunoja.

Nauti toiminta- ja luontolomista Põlvassa

Vaikka Põlva on kooltaan pieni, on se aina ollut ylpeä aktiivisista, urheilua rakastavista asukkaistaan. Voit mennä keilailemaan Edu-keskuksessa, nauttia Urheilukeskuksen uima-altaista, seurata ja osallistua erilaisiin urheilulajeihin Mesikäpan hallilla tai nauttia aamulenkistä Intsikurmun Südameradalla (Sydänpolulla).

Kesällä voit uida Põlvan järvessä: järven ympärillä on useita leikkikenttiä, rullaluistelu- ja luistelupaikkoja ja kauniita kävelyreittejä, jotka tekevät siitä täydellisen paikan perhelomapäivän viettoon. Ja kun ilta saapuu, nauti Põlvan romanttisesta puolesta – järven saarella on yli 150 eriväristä lyhtyä, jotka heijastavat valoaan tyynen veden yli.

Luonto ja retkeily Põlvan ympäristössä.

Põlva sijaitsee Etelä-Viron mäkisessä maastossa ja luonto Põlvan ympärillä on monipuolista ja kaunista. Käytä Põlvan kaupunkia majapaikkanasi ja retkeile, telttaile tai pyöräile maakunnan muinaisessa koskemattomassa luonnossa. Alueella on useita soita, metsiä, järviä ja jokia.
Paikallisiin luonnonihmeisiin kuuluva Taevaskoda on todennäköisesti yksi suosituimmista kohteista. Ahja-joen muinainen laakso tarjoaa kauniita maisemia hiekkakivipaljastumineen kuten Suur Taevaskoda (Suuri Taivaan Sali) ja Väike Taevaskoda (Pieni Taivaan Sali). Piusan hiekkakiviluolat ja Setomaan hiekkadyynit esittelevät sinulle hiekkaa aivan uudella tavalla. Paikalliset metsittyneet niityt ja joenpenkereet kuuluvat lintujen valtakuntaan – kuuntele lintujen kaunista, aina muuttuvaa kuoroa. Meteoriittikraatterit, Rebasemäen kaunis sininen höyry, luonto ja maisemansuojelualue, värikkäät suot ja rämeet: Põlvamaalla on jotain todella kaunista kaikkina vuodenaikoina.

Kulttuuri ja patsaat Põlvassa

Ensimmäiset laulujuhlat pidettiin Põlvassa vuosina 1855 ja 1857, ehkäpä sen vuoksi, että kaupungissa asui useita kielitieteilijöitä ja kansanrunoilijoita. Intsikurmun metsäpuiston lavalle mahtuu jopa 3500 laulajaa ja siellä on tilaa laulaa, tanssia ja juhlia myös ruohokentällä. Erilaisia kansanjuhlia ja tapahtumia järjestetään täällä usein, mutta nykyään näkemäsi laululava on kunnostettu useaan kertaan Viron ensimmäisten juhlien jälkeen.

Põlvan kaupunki on täynnä monumentteja ja muistoesineitä. Kaupungin keskustassa on esimerkiksi Jakob Hurtin puisto ja monumentti. Puistossa on myös patsas nimeltään ”Äiti ja haavoittunut poika“ muistona toisessa maailmansodassa kaatuneille; monumentti ensimmäisessä maailmansodassa ja vapaussodassa kaatuneille sijaitsee Maarjan kirkon vieressä ja aivan Põlvan kulttuurikeskuksen edessä on taiteilijoiden Ilme ja Riho Kullan kauniisti veistämä puupatsas.