Suurin osa näytteillä olevista töistä on esillä ensi kertaa Virossa, sillä useimmat niistä kuuluvat yksityiskokoelmiin Ruotsissa, Kanadassa ja USA:ssa ja ovat yleisön nähtävinä hyvin harvoin.

Toisen maailmansodan lopussa kotimaasta oli lähtenyt pakolaisina yli 70 000 henkeä, ja virolaisen kulttuurin linnakkeita syntyi eri puolille maailmaa. 1950-luvun alkuun mennessä oli syntynyt kolme merkittävää pakolaiskulttuurin keskusta: Tukholma, Toronto ja New York. Kumun näyttely tarjoaa laajan katsauksen yli viiden vuosikymmenen aikana, vuosina 1944–1991, ulkomailla luotuun virolaiseen taiteeseen. Näyttelyn lehdistökuvat saa taidemuseon digitaalisesta arkistosta.

Esillä olevat yli 70 taiteilijaa jakaantuvat neljään sukupolveen: Virossa ennen sotaa toimineet ja mainetta saavuttaneet taiteilijat (mm. Karin Luts, Eerik Haamer, Ernst Jõesaar, Jaan Grünberg, Endel Kõks, Juhan Nõmmik, Herman Talvik, Eduard Rüga ja Erich Pehap), Virossa taideopintonsa aloittaneet, mutta taiteilijauransa muualla luoneet (mm. Juhan Hennoste, Lembit Ränd, Silvia Leitu, Osvald Timmas, Abel Lee, Eugen Kask, Arno Vihalemm, Raoul Lind, Maire Männik, Olev Mikiver ja Helmi Herman), taiteilijat, jotka lähtivät Virosta lapsena tai nuorena ja saivat koulutuksensa uudessa asuinmaassaan (mm. Enno Hallek, Andres Kingissepp, Epp Ojamaa, Merike Patrason Martin, Hardu Keck, Enn Erisalu, Ruth Tulving, Tiit Raid, Mart Org, Kristiina Kauri, Ville Tops, Enda Bardell, Helga Roht Poznanski ja Merike Lugus) sekä maanpaossa syntyneet taiteilijat (mm. Jaan Aare Põldaas, Mark Kalev Kostabi, Elva Palo, Naima Rauam ja Uno Hoffmann).

Pakolaisuudessa oli virolaisille paljon haasteita sekä inhimillisellä että taiteellisella tasolla. Sopeutuminen uuteen ympäristöön, sodan jälkeen nopeasti muuttuva taidemaailma, kansainvälinen modernismi, muisto tai kuvitelma kotimaasta. Sen, millaisen jäljen kohtalon asettamat haasteet ovat jättäneet taiteilijan tuotantoon, voi nähdä Kumun suuressa salissa 2. tammikuuta 2011 saakka.

Näyttely on valmistunut yhteistyössä Tarton taidemuseon kanssa, ja se on osa Kumun vuonna 2007 käynnistämää pakolaisuudessa syntyneen virolaistaiteen tutkimusprojektia. Näyttelystä ilmestyy myös runsaasti kuvitettu 554-sivuinen viron- ja englanninkielinen katalogi.

Virolainen taide maanpaossa -näyttelyn ja projektin päätukija on Erika ja Osvald Timmasin muistorahasto. Näyttelyä ovat lisäksi tukeneet Viron kulttuuriministeriö, Viron kulttuurirahasto, Saku Õlletehas AS sekä EMT.