Virossa on koskematonta luontoa, yli 1000 kartanoa ja linnaa, maalla on pitkä ja värikäs historia ja ikivanha arkkitehtuuri – ja kyllä, myöskin mysteerisiä legendoita, „kummistustaloja“ ja kummituksia...niin sanottuja.

Jos uskot yliluonnollisiin ilmiöihin, Viro on oikea paikka Sinulle. Pääkaupungissa Tallinnassa on kaunis  UNESCOn suojeluksessa oleva  Vanhakaupunki, joka suorastaan paisuu sietämättömistä julmuuksista, tragedioista ja noituudesta kertovista legendoista . Ei ole mikään ihme, että useimmissa Vanhankaupungin taloissa sanotaan kummittelevan.

Kävellessäsi Vanhankaupungin vanhojen muurien vierellä, näet mahtavia vartiotorneja – ne ovat olleet sen kaiken todistajina. Elävältä poltettuja neitsyitä, rikoksia tehneitä pappeja ja urhoollisia, mystisiä miehiä, jotka ovat tehneet sankaritekoja. Vanhankaupungin raatihuoneentori, Raekoja, oli keskiaikaisen kidutuksen ja väitettävästi myös teloitusten tapahtumapaikka. Torin keskipisteeseen on merkitty suurella, pyöreällä kivellä paikka, jossa sijaitsi häpeäpaalu. Häpeäpaalu oli käytössä rangaistuksena: väärintekijät sidottiin kiinni paaluun useaksi päiväksi, jotta ohikulkijat voisivat heitellä heitä kivillä, mädillä hedelmillä ja kananmunilla.

Vanha Gustav Adolfin Lukio Vanhassakaupungissa rakennettiin venäläisen Ortodoksikirkon ympäröimän luostarin rakennukseen. Kerrotaan, että pimeinä öinä voi vieläkin kuulla munkkien kävelevän kiviportaissa.

Jos tulet Viroon kesällä, kannattaa käydä „Viron kesäpääkaupungissa“ Pärnussa, joka tunnetaan kauniista rannastaan, bailausystävällisestä ilmapiiristään ja paranormaaleista ilmiöistä, joiden kerrotaan tapahtuneen seudulla. Käy naapurikaupunki Torissa, joiden houkuttelevia hiekkakiviluolia kutsutaan nimellä Tori Põrgu (Torin Helvetti), paikka, jota Paholainen kutsuu kodikseen.

Elokuussa  (ja helmikuun selkeinä öinä), suosittelemme matkaa kauniiseen mererantakaupunkiin Haapsaluun. Tarjolla oleviin ainutlaatuisiin kokemuksiin kuuluvat mm. lumoavat kadut, kauniit, käsityönä tehdyt saalit, jotka tunnetaan „pitsi-ihmeen“ nimellä, sekä Valkoisen Naisen festivali. Kuitenkaan mikään näistä ei ole verrattavissa siihen, että näkee Valkoisen Naisen itsensä, kun hän ilmestyy Haapsalun Linnan ikkunoihin.