Esimerkiksi Venäjän Ortodoksisella Kirkolla on vahvat juuret Virossa. Sen kirkkoja ja kappeleita on joka puolella Viron maaseudulla. Kanattaa käydä Kuremäen (venäjänortodoksisessa) luostarissa – se on Viron suurin toimiva luostari.

Nevskn katedraali Toompealla on myöskin vaikuttava esimerkki venäjänortodoksisesta arkkitehtuuurista ja Peipsi-järven läheisyydessä on monia vanhauskoisten ortodoksien kyliä.

Viron ensimmäiset rautatiet rakennettiin Venäjän tsaarien määräyksestä ja ehkä huomattavin kohde on Haapsalun rautatieasema. Kuuluisa venäläinen säveltäjä Tšaikovski vietti kesiään Haapsalussa ja siellä on hänen muistokseen säilytetty penkki, jolla säveltäjällä oli tapana istua.

Tsaari Pietari Suuren kesäresidenssi Kadriorgin puistossa suunniteltiin italialaisia huviloita mukaellen. Sen ympärillä on klassinen puisto ja se on kotina Viron Taidemuseolle, jossa on nähtävänä mm. Ilja Repinin maalauksia .

Paldiski, Haapsalu ja Narva-Jõesuu olivat aikoinaan Venäjän kulttuurieliitin muodikkaita lomakohteita.

Venäjän valta-ajat Virossa:

  • 1030 – 1061 Venäläinen ruhtinas Jaroslav Viisas piti hallussaan aluetta linnoituksen ympärillä, joka nyt tunnetaan Tarttona.
  • Vuonna 1710 tappio Suuressa Pohjan sodassa merkitsi sitä, että Venäjän tsaari Pietari Suuri valloitti Viron. Tämä valtakausi päättyi vuonna 1917, kun Viro julistautui itsenäiseksi Venäjän vallankumouksen aiheuttamassa sekavassa tilassa.
  • Neuvostoliitto miehitti Viron vuonna 1939 ja miehitys kesti vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto romahti ja Viro saavutti uudelleen itsenäisyytensä.