Jos otat hiukan aikaa kuuntelemiseen ja harjoitteluun ennen matkaasi, niin sitä arvostetaan korkealle.

Hyödyllisiä vironkielisiä lauseita.

  • Tere! – Terve!
  • Aitäh! – Kiitos!
  • Palun! – Olkaa hyvä!
  • Ma armastan sind – Rakastan sinua
  • Sa oled väga ilus – Olet erittäin kaunis
  • Kus on… – Missä on…
  • Kui palju… - Paljonko…
  • Üks kohv, palun – Yksi kahvi, kiitos

Viron vokaalit

Vokaalien merkitys viron kielessä on suurimpia eurooppalaisten kielten joukossa ja pitkä rivi vokaaleita voi muodostaa ymmärrettäviä sanoja yhdistettynä pariin konsonanttiin. Monilla ulkomallaisilla on vaikeuksia tottua vokaaleihin õ, ä, ö, ü - suomalaisille toki vaid Õ.

Haluaisitko kokeilla?

  • Jäääär (‘jään reuna’)
  • Õueala (‘piha’)
  • Kõueöö (‘ukkosyö’)
  • Puuõõnsus (‘puun ontto osa’)
  • Töö-öö (‘työyö’)

Mistä virolainen tietää, että olet ulkomaalainen, vaikka kuinka pinnistäisit kieliopinnoissa? No kun yksikään ulkomaalainen ei näytä oikein hallitsevan  ‘õ’-kirjaimen lausumista.

  • ‘Õ’ kuullostaa hiukan samalta kuin o englannin sanoissa “lonely” tai “road” jos ne lausutaan etelän punaniska-aksentilla. Y:n ja Ö:n välillä
  • Ä ääntyy samoin kuin suomenkielessä
  • Ö ääntyy samoin kuin suomenkielessä
  • Ü vastaa suomen Y-kirjainta

 

Mistä vironkielessä on oikein kysymys?

Toisin kuin useimmat Euroopassa puhutut kielet viro ei kuulu indoeurooppalaisten kielten ryhmään; see kuuluu yhdessä suomen ja unkarin kanssa suomalais-ugrilaiseen kieliperheeseen.  Näin ollen ero indoeurooppalaisiin kieliin (mihin tahansa niistä, esimerkiksi saksaan, venäjään, ranskaan, englantiin jne.) on yhtä suuri kuin englannin ja turkin ero.

Viron murteet jakautuvat kahteen ryhmään: pohjoiseen ja eteläiseen, jotka tavallisesti assosioidaan kummankin alueen suurimpiin kaupunkeihin – pohjoisessa pääkaupunki Tallinna ja etelässä maan toiseksi suurin kaupunki Tartto. Joillakin eteläisillä alueilla puhutaan setu- ja võron murretta, joita joskus pidetään suorastaan erillisinä kielinä. Pohjois-Virossa puhuttavat murteet ovat saaneet enemmän vaikutteita ruotsista ja suomesta, erityisesti rannikkolinjalla ja saarilla.

Virolainen identiteetti liittyy läheisesti kieleen; siksi on luonnollista, että virolaiset puhuvat viroa. Sitä puhuu äidinkielenään ainoastaan 1,1 miljoonaa ihmistä koko maaimassa.
Noin 25% Viron asukkaista puhuu venäjää ja sitä kuulee eniten Tallinnan ympäristössä ja Itä-Viron alueilla (sellaisissa kaupungeissa kuin  Narva, Narva-Jõesuu ja Kohtla-Järve).