Virossa voit juhlistaa kevään tuloa monilla ihanilla aktiviteeteilla. Voit nauttia valoisammiksi käyvistä illoista ja ihailla kevätkukkia, täydentää vitamiinivarastojasi juomalla koivunmahlaa, tarkkailla muuttolintuja ja ihailla ainutlaatuista viidettä vuodenaikaa Soomaan kansallispuistossa.
Viidentenä vuodenaikana luonto on kauneimmillaan
Ennen kuin talvi antaa tilaa kevään tulolle käy Viro läpi vielä niin sanotun viidennen vuodenajan. Tällöin lumien sulamisvedet aiheuttavat laajoja vedenpaisumuksia soisella maalla ja monella alueella eteneminen sujuu parhaiten veneellä. Virolaiset ymmärtävät tosin iloita tästä ainutlaatuisesta luonnonilmiöstä, sillä monia luonnon kauneimpia alueita ja ilmiöitä pääsee tutkiskelemaan vain tänä lyhyenä aikana.
Tämä ainutlaatuinen ilmiö näkyy parhaiten, kun matkustat Soomaan kansallispuistoon, joka on yksi Viron kuudesta kansallispuistosta. Siellä matka on taittunut viidentenä vuodenaikana perinteisesti haapioilla, eli yhdestä puusta veistetyillä veneillä, jotka ovat olleet käytössä Soomaan ympäristössä vuotuisten tulvien aikana. Haapioiden historiallinen ja kulttuurinen arvo on myös tuonut niille paikan Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luettelossa.
Viidennen vuodenajan erikoisimpiin ilmiöihin lukeutuu ilman muuta Nabala-Tuhalan luonnonsuojelualueella sijaitsevan Tuhalan noitakaivon tulviminen. Kerran vuodessa kaivo tulvii yhdestä päivästä kolmeen viikkoon ja lukeutuu Euroopan ainutlaatuisimpiin luonnonilmiöihin. Kansantarun mukaan noitakaivo alkaa kiehua, kun Tuhalan noidat vihtovat kaivossa!
Lintubongarin paratiisi
Viro kuuluu Euroopan kolmen parhaan lintujen tarkkailukohteen joukkoon. Maassa havaitaan vuosittain yli 380 lintulajia. Lintuharrastajat voivat etsiä joutsenia ja merilintuja kallioisilta rannikoilta ja harvinaisia lajeja, kuten varpuspöllöjä, kapustarintoja ja puukiipijöitä tiheistä, hiljaisista metsistä.
Lintujen tarkkailukausi alkaa maaliskuussa. Kevätmuutto päättyy toukokuun puolivälissä, ja lintujen tarkkailukausi päättyy kesäkuun puoliväliin mennessä. Syysmuutto on yleensä vaatimattomampi, mutta se houkuttelee myös harrastajia Viroon syys- ja lokakuussa. Laajojen metsäalueiden ja sopivien elinympäristöjen ansiosta Virossa voi nähdä kuusi kotkalajia sekä kahdeksan yhdeksästä eurooppalaisesta puukiipijälajista.
Länsi-Virossa sijaitseva Matsalun kansallispuisto on muuttolintujen tärkein pysähdys- ja ruokailupaikka niiden matkalla arktisen alueen ja Länsi-Euroopan välillä.
Energiaa koivunmahlasta
Koivunmahlaa on tapana ottaa talteen keväisin Virossa. Se tehdään perinteisesti lumien sulamisen ja lehtien puhkeamisen välisenä aikana, jonka jälkeen puu tarvitsee mahlansa itse. Koivunmahlan tiputtaminen on vanha virolainen perinne, ja mahlan juomista on pidetty hyödyllisenä kotilääkkeenä jo satoja vuosia. Koivunmahla sisältää runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita, kalsiumia ja magnesiumia, ja se antaa energiaa kevääseen.
Ruokaa suoraan luonnosta
Luonnon heräillessä talviuniltaan nousee maasta monenlaisia kasveja, jotka ovat osa virolaista ruokaperinnettä. Virolaiset arvostavat luontoa, ja siksi ajan viettäminen luonnossa esimerkiksi villiruokaa keräillen on edelleen suosittua puuhaa. Luonnon ruokakaappi on kaikkien saatavilla, ja kenties voisimmekin oppia jotakin virolaisten tavoista käyttää luonnon antimia.
Nokkonen on oikea terveyspommi, sillä se sisältää kalsiumia, rautaa, kaliumia ja magnesiumia. Lisäksi nokkosissa on runsaasti klorofylliä ja ne vahvistavat immuunijärjestelmää.
Voikukka on Viron yleisin rikkaruoho. Älä kuitenkaan hävitä sitä, sillä se sisältää C-vitamiinia ja on puhdistava diureetti, joka vahvistaa maksaa ja ja stimuloi ruoansulatusta.
Karhunlaukka on kelvollinen kilpailija valkosipulille, ja parasta on, että se kasvaa villinä metsässä. Toisin kuin valkosipulista, karhunlaukasta käytetään vihreitä lehtiä.
Käenkaali on maultaan hapan ja muistuttaa ulkonäöltään apilaa. Käenkaalia kasvaa kaikkialla Virossa. Käenkaali on hyvä syötäväksi sellaisenaan, mutta kokeile myös lisätä sitä salaattiin, jälkiruokaan tai sekoita sitä jäätelöön jännittävän makuelämyksen saamiseksi.
Vuohenputki on yksi yleisimmistä rikkaruohoista. Vuohenputki toimii haudutettuna, piirakoissa tai munakkaissa. Lehdet ovat hyödyllisiä myös salaateissa ja pestossa. Vanhempia lehtiä voidaan käyttää vihreänä jauheena tai mausteena, ja niissä on persiljan, sellerin ja jäkälän maku.
Niittysuolaheinää kutsutaan pohjoismaiseksi sitruunaksi sen happamuuden vuoksi. Niittysuolaheinä sopii esimerkiksi rasvaisiin ruokiin, kuten loheen ja rasvaiseen lihaan, kermakastikkeisiin ja majoneesiin sekä jälkiruokiin.
Mesiangervo on suurikokoinen kasvi, joka voi kasvaa yli puolitoista metriä korkeaksi. Pohjoisen ihmiset ovat arvostaneet sitä ammoisista ajoista lähtien. Hieman hunajalle tuoksuvat kukat ovat väriltään kermanvalkoisia, ja niistä voit valmistaa maukasta mehua samalla periaatteella kuin seljankukkamehua.
Kevätesikko on kaunis kukka, joka ilmestyy myöhään keväällä nurmikoille kaikkialla Virossa. Kevätesikko on vanha lääkekasvi, jonka lääkevaikutukset johtuva saponiinista, joka on voimakas yskänlääke.
