Järvseljan aarniometsän luonnonpolun varrella kohoavan Kuninkaanmännyn (laji – metsämänty) erikoisin puoli ei ole sen korkeus (33 m), vaan mahtavan massiivinen runko. Männyn erityisen sijainnin ansiosta sitä voi sanoa symbolipuuksi – Viron luontoalan koulutuksen kuninkaaksi. Kuninkaanmännyn mahtava runko on kuin Viron metsä- ja luontotieteen muistopatsas, koska sen tuntevat hyvin sadat virolaiset biologit, metsätieteilijät sekä muiden alojen opiskelijat, joiden koulutuksen osana on ollut kenttäharjoittelu Järvseljassa.

Majesteettinen Kuninkaanmänty alkoi kasvaa samoina aikoina, kun Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf perusti Tarton yliopiston, eli noin 380 vuotta sitten.