Arkkitehtuuri Tallinnassa

Lähde: Kaupo Kalda, Visit Tallinn

Arkkitehtuuri Tallinnassa

Tallinna on arkkitehtuurin ystävän paratiisi, jossa elävät rinta rinnan historialliset rakennukset sekä moderni ja mielenkiintoinen muotoilu aina keskiajalta nykyhetkeen saakka. Tallinnalle tyypillistä ovat kaupungin keskiaikainen keskusta, erikoiset puurakennukset sekä kimaltelevat pilvenpiirtäjät ja rakennusten lasiset julkisivut. Opastamme yhdessä Visit Tallinnan kanssa kaupungin vaikuttavaan arkkitehtuuriin. Voit lukea koko artikkelin Visit Tallinnan verkkosivuilta. 

Gotiikka

Toompean rinteessä sijaitsi jo 1000-luvulla linnoitus ja nykyisen Raatihuoneentorin paikalla oli asutusta ja aidattu tori. Lähistöllä toimi lisäksi kaksi kauppatoria, skandinaavien tori ja venäläinen tori. Merkittävintä aikaa Tallinnan arkkitehtuurin kehityksessä olivat 1200–1500-luvut. Täkäläiseen goottilaiseen rakennustaiteeseen vaikuttivat Gotlannin, Ala-Reininmaan, Westfalenin ja myöhemmin hansakaupunkien sekä Saksalaisen ritarikunnan arkkitehtuurin tyylit. Omaleimaisuutta antoi paikallinen rakennusmateriaali kalkkiliuske. 1400-luvulla (myöhäisgoottilaisella kaudella) Tallinnaan rakennettiin raatihuone, kiltatalo, luostarirakennuksia ja asuintaloja. Tämän aikakauden tunnusmerkkejä ovat korkeat fasadit ja niiden kattoikkunat. 

Renessanssi

Renessanssirakennuksia on säilynyt Tallinnassa vähän. Esimerkiksi sopii kuitenkin Mustapäiden kiltatalo. Useimmiten renessanssi ilmenee Tallinnan rakennusten koristeellisuudessa, varsinkin kaiverretuissa yksityiskohdissa ja koristeellisissa maalauksissa.

Barokki

1600-luvulla Tallinnaan saapui uusi tyylisuunta, barokki. Se on kaikin puolin hyvin pidättyväistä ja sitä luonnehtivat tarkoituksenmukaisuus ja yksinkertaisuus. Tallinnan barokkihelmistä mahtipontisin on tietysti italialaista barokkia edustava Kadriorgin linna. Sen on suunnitellut arkkitehti Niccolò Michetti. Näytteeksi aikakaudesta sopii myös Toompean linna, joka edustaa varhaista klassismia rokokoovivahtein.


Kadriorgin palatsi

Venäjän tsaari Pietari Suuri perusti Kadriorgin palatsin vuonna 1718.

Kuva: Kadri-Liis Koppel, Visit Tallinn

Uusklassismi

Uusklassismin kaudella (1700-luvun loppu–1800-luvun alku) rakennettiin yläkaupunkiin paljon uutta, kun taas alakaupungissa harrastettiin muutosrakentamista. Moni alakaupungin keskiaikainen julkisivu sai ajanmukaisen uusklassistisen ilmeen. Sisäpihojen puolelta talot jäivät useimmiten kuitenkin goottilaisiksi.

Historisismi eli kertaustyylit

1800-luvun puolivälissä muotiin tulivat kertaustyylit. Niiden ensi-ilmentymiä Tallinnassa oli Ritarihuone. Aleksanteri Nevskin katedraali edustaa pseudovenäläistä tyyliä, kun taas Reichmannin talo on mielenkiintoisin uusmanierismin näyte.1800-luvun jälkipuolelta alkaen Tallinnan keskus alkoi siirtyä nopeasti. Vuosisadan loppuun mennessä oli saatu aktiivisesti rakennettua Virunaukion ja Tõnismäen välistä aluetta, ja uusi ja vanha kaupunki alkoivat nopeassa tahdissa kasvaa kiinni toisiinsa.


Aleksanteri Nevskin katedraali.

Kuva: Mark Harrison, Visit Tallinn





Jugend

1900-luvulla Tallinnaan saapuu Euroopassa jo vallitseva jugend, etenkin sen pohjoismainen suuntaus, jossa suomalaisilla oli suunnannäyttäjän rooli. Tällä aikakaudella Tallinnassa työskentelivät tunnetut suomalaiset arkkitehdit Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Vuonna 1913 Saarinen laati ensimmäisen suur-Tallinnan yleiskaavaehdotuksen, jonka mukaisesti kaupankäynnin oli määrä siirtyä vanhankaupungin ulkopuolelle. 


Viron kansallisooppera 

Kuva: Kaupo Kalda, Visit Tallinn


Toista maailmansotaa edeltävä arkkitehtuuri

Tällä aikakaudella kaupunki siirtyi pois historiallisesta ytimestään. 1930-luvun tallinnalainen arkkitehtuuri oli sekoitus traditionalismia, funktionalismia, art décoa ja pohjoismaista uusklassismia. Se on erittäin tunnistettavaa ja vahvaa, etenkin suorakaiteen muotoisten pohjapiirrosten ja silloin suositun ruskean ja harmaan antrasiittirappauksen ansiosta. 1930-luvun lopulla oli suosittua käyttää ulkoverhoilussa dolomiittilevyä ja murrettua kalkkiliusketta. Juuri 1900-luvun funktionalismi on se, joka antaa Tallinnan ydinkeskustalle todella kansallisen ilmeen.


Vapaudenaukiolla on useita rakennuksia, jotka edustavat virolaista arkkitehtuuria ennen toista maailmansotaa.

Kuva: Ave Rand, Visit Tallinn

Neuvostoajan arkkitehtuuri

Neuvostoaika antoi Tallinnan arkkitehtuurille kaksi originaalia tyylisuuntaa – 1940–1950-lukujen stalinistisen klassismin sekä 1950–1980-lukujen neuvostoliittolaisen modernismin. Tallinnan arkkitehtuurin erikoisuus muihin neuvostomaihin verrattuna oli porvarillisuus, minkä vuoksi Tallinna oli suosittu filmauskohde elokuvantekijöille, jotka halusivat kuvata ns. länsimaista elämää.

Sodan jälkeen Viroon jääneet arkkitehdit jatkoivat sotaa edeltävässä tyylissä. Siinä näkyvät saksalaiset vaikutteet – korkeat kivikatot ja 1930-luvulle ominainen harmaa tai ruskea rappaus. Heti Hruštšovin suojasään alussa 1960-luvulla Tallinnassa tehdään kokeiluja eri tyylisuunnilla. Kaupunkiin kohoaa rakennuksia, jotka eivät ole vain Tallinnan vaan koko liittotasavallan symboleita. Rautaisesta esiripusta huolimatta virolainen arkkitehtuuri saa uusia, moderneja vaikutteita Pohjois-Euroopasta ja erityisesti Suomesta. Modernismin erikoisuutena on juuri sen kansainvälisyys. 1980-luvulla Tallinnaan rakennetaan brutalismia edustavia rakennuksia, joista suurin osa valmistui vuoden 1980 Moskovan olympialaisten purjehdusregattaa varten. 


Virolainen nykyarkkitehtuuri

1970-luvun elementtitalojen kauden ja 1990-luvun neuvostomodernismin jälkeen jo siihen aikaan edistyksellisenä pidetty virolainen arkkitehtuuri otti merkittävän harppauksen eteenpäin.Viimeaikaiset rakennushankkeet ovat muuttaneet kaupungin ilmettä huomattavasti. Nykyarkkitehtuurista kiinnostuneille riittääkin Tallinnassa nähtävää. Hyvä esimerkki on taidemuseo Кumu. Tänä päivänä virolaiset rakennukset heijastelevat Pohjois-Euroopassa vallalla olevia suuntauksia. Tyypillistä on tarkoituksenmukaisuus, nykyaikaisten materiaalien käyttö (esim. luonnonmateriaalit kuten puu) ja energiatehokkuus. Uudisrakentamisen ohella kunnostetaan paljon vanhoja rakennuksia. Vanhassa Rotermannin teollisuuskorttelissa sijaitsee nyt uusi konseptikokonaisuus, jossa vanhoja tehdasrakennuksia täydentävät uudiskohteet.


Viimeksi päivitetty: 15.09.2021

Teema: Historia ja kulttuuri