Nykyään Arvo Pärt on maailman esitetyin elossa oleva säveltäjä, mutta hänen matkansa kansainväliseen maineeseen alkoi Virossa. Musiikilla on aina ollut tärkeä rooli virolaisten kulttuuri-identiteetissä ja viime vuosina Pärt on palannut juurilleen vaalimaan kotimaansa musiikkiperinnettä.

Pärt kasvoi Rakveressa, Pohjois-Virossa soittaen pianoa perheensä kotona. Hän jatkoi musiikin opiskelua Tallinnan konservatoriossa (nykyisin Viron musiikki- ja teatteriakatemia), josta valmistui vuonna 1963. Hän sai vaikutteita keskiaikaisesta ja renessanssimusiikista. Hänestä tuli suosittu säveltäjä 1960-luvulla, jolloin hänen musiikkiaan kuultiin virolaisissa elokuvissa. Neuvostovalta tosin kritisoi häntä hänen uskonnollisista vaikutteistaan. Vuonna 1976 Pärt loi hänelle ominaisen tintinnabuli-tyylin, joka on tunnistettavissa hänen tunnetuimmista teoksistaan, kuten Für Alina ja Spiegel im Spiegel. Vuonna 1980 Pärt jätti Neuvosto-Viron ja lähti etsimään luovaa vapautta Wieniin ja myöhemmin Berliiniin, jossa hän jatkoi elämäänsä ja säveltämistä aina vuoteen 2010, jolloin hän palasi pysyvästi Tallinnaan. Nargenfestival, monipuolinen virolainen kulttuurifestivaali, järjestää Pärt-päivät vuosittain syyskuussa.

Arvo Pärt -keskus

Vuonna 2010 Arvo Pärt ja hänen perheensä perustivat Arvo Pärt -keskuksen "tarkoituksena luoda mahdollisuuksia säilyttää ja tutkia säveltäjän luovaa perintöä hänen kotimaassaan Virossa ja yhteydessä viron kieleen." Vuonna 2014 espanjalainen arkkitehtitoimisto Nieto Sobejano Arquitectos voitti suunnittelukilpailun työllään 'Tablua' uudeksi Arvo Pärt -keskukseksi. Keskus tulee sijaitsemaan Laulasmaalla, lähellä merta noin 35 kilometrin päässä Tallinnasta. Rakennus sulautuu mäntymetsän rinteeseen ja se sisältää arkiston kaikista Pärtin töistä. Sen on tarkoitus avautua vuonna 2018, Viron itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuonna.