Etelä-Viron kehämäiset luontopolut

Tartosta 15 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Lähten kuntopolku on avoinna vuorokauden ympäri. Polun valaistus toimii kello 21.00 asti. Lähtellä on eripituisia polkuja, joita voi käyttää niin hiihtoon, juoksuun, sauvakävelyyn kuin pyöräilyynkin. Pisin polku on 5 kilometriä pitkä. Kuntopolku alkaa Lähten urheiluhallin lähellä sijaitsevan näkötornin luota.

Kantsin kievarilta/Emajõe-Suursoon luontokeskukselta alkaa ja päättyy 3 kilometrin pituinen ja 1,2 metriä leveitä pitkospuita pitkin kulkeva luontopolku, joka tekee kierroksen jokirannan laaksossa, saramättäisellä niityllä ja suokoivikossa. Polulla on kolme levähdyspaikkaa, joissa voi telttailla, sekä laakson näkötorni. Luontopolun kulkemiseen kuluu noin tunti. Emajoen luontopolku kuuluu Peipsiveeren luonnonsuojelualueeseen. Peipsiveeren (entiseltä nimeltään Emajõe-Suuroon) luonnonsuojelualueen perusarvo on kosteikkojen monipuolisuus ja Emajoen suuri suistoalue. Suojelualue on ollut valtiollinen suojelukohde vuodesta 1981. Lähellä sijaitsee Kavastun lautta.

Elvan kaupungin sydämessä sijaitsee luonnonkaunis Arbin järvi, joka tarjoaa sitä ympäröivän runsaan kasviston, valaistut luontopolut, mäntymetsän ja toimintaa kaikille ohikulkijoille. Järveä ympäröi kehämäinen 1,2 kilometrin pituinen hiekkapäällystetty luontopolku, jonka voi aloittaa rannalta. Polku sopii hyvin kävelyyn, juoksuun ja pyöräilyyn. Järven eteläpuolella on keskusta, uimaranta ja keskusaukio, jossa on skeittipuisto ja urheilu- ja leikkikentät. Lisäksi paikalla on kulttuurikeskus, jossa on konferenssi- ja näyttelysalit ja matkailuneuvonta. Länsipuolelle jäävät koulurakennus ja urheilukeskus, luoteispuolen lähellä on Elvan laulukenttä.

Suur Taevaskodasta alkava tunnelmallinen reitti kulkee Ahjajoen korkeilla rannoilla ja "Taistojen mies" -suosikkielokuvan reiteillä. Vaellusreitille jäävät Suur Taevaskoda, osittain säilynyt Ottenin eli Valgesoon vesimyllyrakennus, kaksiholvinen Ottenin myllysilta ja minikanjoni, joka tuli tunnetuksi elokuvan "Taistojen mies" kautta. Reitiltä on myös maalaukselliset näkymät Ahjajoelle sekä metsänveljien bunkkeri. Reitti on merkitty vihreillä merkeillä ja suuntaviitoilla ja reitin varrella on useita tietotauluja. Ottenin nuotiopaikalla on mahdollisuus telttailla ja tehdä nuotio. Autolla tultaessa vaellus alkaa Saesaaren pysäköintialueelta ja sen vuoksi reitti on noin 2 kilometriä pidempi.

Mukavaan kävelyyn sopiva vaellusreitti alkaa Voorepalun nuotiopaikkan vastapäätä toiselta puolelta tietä ja kulkee erittäin vaihtelevassa maastossa, jossa on useita jyrkkiä nousuja ja laskuja. Polulla on menneisyyden tapahtumia ja kansanperinnettä esitteleviä tietotauluja ja polun korkeimmassa pisteessä on pöytä ja penkit lepotaukoa varten. Polun jyrkkiin rinteisiin on asennettu köysirajat. Nuotiopaikan ja vaellusreitin välillä kulkee historiallinen Postitie. Vaihtelevamaastoiselle polulle jää Ristimänd ja monia muita jännittäviä paikkoja. Nuotiopaikalla on pysäköintipaikat 2 autolle.

Tilleorusta alkava reitti kulkee 4,5 kilometrin pituudella jokilammen vieressä, kangasmetsän ja kuusimetsikön läpi ja päättyy Merioonen lähteelle. Suurin osa reitistä kulkee yksityismaalla. Ahjajoen yläjuoksulla, Tillen ja Möksin myllyn välillä sijaitsevan maastonsuojelualueen tavoitteena on säilyttää Ahjajoen, sen syvän alkulaakson, lisälaaksojen, säilyneiden ylänköjen ja laakson reunoilla kasvavan metsän maastokokonaisuus. Tilleorun maastonsuojelukohteessa, Merioonen lähteessä, on erittäin puhdasta lähdevettä. Vanhan kansan tietojen mukaan sillä on yhteys mereen ja paikka on pyhä. Merioonen kalliolla kasvava mänty on Ristipuu.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa. Rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä. Meenikunnon vaellusreitille kulkee Päikeseloojangun metsämajalta Suur Soojärvelle rakennettu uudet pitkospuut. Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Luhasoon maastonsuojelualueella kiertelevä luontopolku on 5 kilometrin pituinen reitti, joka on osittain pitkospuita. Reitin puolivälissä olevalla suosaarella on pieni metsämaja yöpymistä varten. Retki tasaisessa Luhasoon maastossa tarjoaa vaihtelua Võrumaan muuten mäkiselle luonnolle. Suon rauha ja hiljaisuus auttavat rentoutumaan kaupungin hälinästä ja päivän askareista. Luhasoon polku on merkitty reitti. Matkamajassa tarvittavat nuotiopuut on otettava itse mukaan pitkospuiden alussa olevasta halkosuojasta.

Ähijärven 3,5 kilometrin pituinen luontopolku alkaa Karulan luontokeskuksen luota, jossa on mukava leikkipaikka lapsille sekä luontopolku. Tieverkko Ähijärven ympärillä on ollut tiivis ja erilainen kuin nykyään. Ähijärven polku esittelee sinulle entisiä kävelyteitä niitä elvyttäen: niittytie, Ähijärven rantapolku, kävelypolku, metsätiet, talvitiet, hevostiet. Ähijärven eteläosassa on Peräjärve-Labassaaren metsät. Järven rannalta näkyy Karulan kukkuloiden eteläpuoliset huiput - Lossi ja Korgemägi, järven yli länteen jää Plaagi-vuori.

Vaellusreitti alkaa Kütiorgin laskettelukeskuksen lähellä olevalta pysäköintialueelta. Reitti on monipuolinen ja sen maasto on melko jyrkkää ja vaikeaa. Sen vuoksi polun kulkemiseen tulisi varata 4–5 tuntia. Polku on tehty niin, että vaeltaja saisi parhaan katsauksen Viron suurimmasta ja upeimmasta alkulaaksosta, Kütiorgista, sekä tutustuisi vanhoihin myllypaikkoihin ja muihin kulttuuriperinnekohteisiin. Kütiorgin rinteillä metsässä on yli vuosisadan vanhoja kuusikkoja sekä harvinaisen paksuja ja korkeita haapoja. Polun aloituspisteen lähellä on myös grillauslevyllä varustettu nuotiopaikka.

Apteekrimäen metsäpolun alku ja loppu on Otepään urheilutalon vieressä olevalla Mäe-kadulla. Neljän kilometrin pituinen polku kulkee metsän läpi Nüpli Sporditeelle ja sieltä eteenpäin Apteekrimetsaan, liittyy Margusen tekojärven ja Otepään puutarhakaupungin väliseen metsätiehen ja ylittää Sulaojan sillan, jonka jälkeen nousee asteittain takaisin lähtöpaikkaan. Polku on käytössä ympärivuotisesti.

Parika väikejärven luontopolku on tunnettu sydämenmuotoisesta suojärvestään. Polku kulkee erilaisissa metsissä ja nousee suorinteelle, jossa on mahdollista pitää piknik ja uida nuorentavassa suojärvessä. Pyöreähkö polku kulkee turvesoiden ja runsaiden marjapaikkojen kautta järven ympäri. Leveä pururata sopii hyvin ryhmille ja henkilöille, joilla on liikkumisvaikeuksia.

Hüpassaaren 5 kilometrin pituinen luontopolku kulkee soistuvan metsän läpi Kuresoon suolle. Polku alkaa nuotiopaikalta, jossa voi grillata ja telttailla. Pitkospuut kulkevat omaperäisten pitkittäisten suonsilmäkkeiden ohi, joiden rannalle on rakennettu levähdyspaikkoja levähtämistä ja suon hiljaisuudesta nauttimista varten. Maalauksellisen suomatkan varrella on lisäksi lehtoniitty sekä suosaari, jossa on mahdollisuus seurata varisperheen puuhia. Reitin lopussa sijaitsee säveltäjä Mart Saaren kotimuseo.

Ingatsin 3 kilometriä pitkä opintopolku alkaa Karuskoskelta ja kulkee metsän suuntaisesti 8 metrin korkeuteen Euroopan korkeimmalle suolle, Kuresoon suorinteelle. Suon reunalla sijaitsevasta näköalatornista avautuu hieno näköala suolle ja sen takana näkyvälle Toonojan pienmetsälle. Täältä matka jatkuu edelleen pitkospuita pitkin maalauksellisten suonsilmäkkeiden keskelle, tekee pienen kierroksen suolla ja johtaa tulotietä pitkin takaisin. Retkeen kannattaa varata aikaa 1,5 tuntia. Ingatsin polulla on useita lepopaikkoja ja penkkejä, joissa voi lepuuttaa jalkoja tai tehdä suonsilmäkkeessä virkistävän uinnin.

Majavareitti alkaa Soomaan kansallispuiston vierailukeskuksen luota ja johtaa metsään, majavien kasojen ja patojen luo. Koko reitin aikana voi nähdä majavien elämisen jälkiä – niiden kaatamia puita ja rakennuksia. Reitin loppupuolella voi tutustua erilaisiin kasveihin.