Etelä-Viron kehämäiset luontopolut (osa II)

Vitin järven vaellusreitti on 2,5 km pituinen maastoltaan vaihteleva vaellusreitti, jolla kulkiessa jää matkan varrelle Vitin mäkinen kames-muodostuma, tietotauluilta matkailija löytää tietoja Vitipalun metsistä, siellä asuvista tikoista, kuoriaisten pesimäpaikoista ja muurahaisvaltiosta. Polulle jäävät vaellusmökki, puinen 20 m korkuinen Vitin näkötornija Elvan muinaislaakson hiekkapaljastuman rannan mukava piknikpaikka. Vitin polku sopii kaikenikäisille vaeltajille.Vitin järven vaellusreitti alkaa ja päättyy Vitin polun pysäköintialueella. Polku on merkitty luonnossa keltaisin viivoin.

Seikkailuradalla sinua saattavat haltijoiden salaperäiset katseet ja jännittävät puuveistokset, puron äärellä odottavat kuitenkin Pokut. Yllätyksenä löydät itsesi noitasaarelta, jonne päästäksesi sinun on ylitettävä "Noidanmutkan" silta, ja päädytkin todelliselle "Pikkunoidan" mökille.1,5 km pitkä rata alkaa ja päättyy Noidanmökin piknikkialueella. Seikkailuradan lähellä on sekä lapsille että aikuisille sopiva matala seikkailurata erilaisilla huvilaitteilla. Levähtää voit Noidanmökin eli Joenhaaran piknikkialueella. Nuotiopaikan lähellä on ulkoluokka, jonne mahtuu katoksen alle parinkymmenen hengen seurue. Osan radasta voi kulkea myös lastenvaunuilla.

Pangodin järven rannalla, Pangodin maastonsuojelualueella sijaitsevat Palumägeden nuotiopaikka ja Palumägeden vaellusreitti. Kilometrin pituinen vaellusreitti, jossa on useita jyrkkiä nousuja ja laskuja, alkaa ja päättyy Palumägeden toiselle pysäköintialueelle. Vaellusreitti sopii rantalomailun monipuolistamiseen niille, jotka telttailevat Palumägeden nuotiopaikalla ja nauttivat luonnosta. Pysäköintialueella on suuri tietotaulu, vaellusreitillä kahdeksan viittaa ja penkki. Nuotiopaikka, jossa on telttailumahdollisuus, useita penkkejä, grilliuuni ja katettu nuotiopaikka sijaitsee järven rannan aukiolla keskellä metsää, pienen uimapaikan vieressä.

Tule perheesi kanssa kävelemään Taevaskojan vaellusreitille, joka kulkee Ahjajoen alkulaakson maisemansuojelualueella. Reitti alkaa Taevaskojan pysäköintialueelta ja kiertää Ahjajoen molemmat rannat, joilla huomiota herättävät Pienen ja Suuren Taevaskodan paljastumat, lähdeluolat ja maalaukselliset näkymät.Vaellusreitin alkupäässä on opastaulu ja virkistysalueen kartta, ja reitin varrella on opasteita viroksi, englanniksi ja venäjäksi. Pyörätuolin tai lastenrattaiden käyttäjät voivat kulkea vaihtoehtoista 3 kilometrin reittiä pitkin Suureen Taevaskodaan asti. Hyvä tietää: Taevaskojassa liikkuessasi saatat nähdä lentävän kuningaskalastajan.

Kiidjärven vierailukeskukselta alkava vaellusreitti kulkee maalauksellisen Ahjajoen rannoilla, joilla voit tarkkailla erilaisia hiekkakivipaljastumia (Sõnajalamägi, Palanumägi, Oosemägi, Laaristamägi, Mõsumägi jne.). Reitti kulkee yhtä rantaa pitkin Saesaaren padolle, sieltä yli sillan ja toista rantaa pitkin takaisin. Reitille jää Sõnajalan nuotiopaikka, jossa on mahdollista myös telttailla, sekä Roiupalun luontopolun nuotiopaikka. RMK:n Kiidjärven vierailukeskuksesta saa vaellusreitin kartan.Vaellusreitti kulkee paikoittain pitkin korkeita rantoja, ja siellä on jyrkkiä nousuja ja laskuja. Pyydämme liikkumaan varovaisesti!

Tälle polulle on mahtunut yllättävän paljon Etelä-Viron alueelle ominaista: Hatikun mutkainen puro, upeat näkymät Ahjajoelle ja hiekkakivitörmille, ainoa suo (Linajärve) Ahjajoen muinaislaakson rannoilla, "syyläkuusi" ja ennätysmänty sekä pieniä nisäkkäitä esittelevät kantopiirrokset. Polku on merkitty oransseilla pisteillä puihin. Polku on vaikeusasteeltaan keskivaikea, paikoittain helppo, mutta jyrkissä mäissä on liukastumisvaara. Polku sopii vain kävelyyn.

Luontopolku sopii hyvin soiden kehitykseen ja kasvistoon tutustumiseen sekä mäntytaimikkojen tarkkailuun. Ympyrän muotoinen 1,8 km pitkä polku kiertää Valgesoon keidassuon. Polun varrella näkee rämekasveja, vanhaa "Paroninmännikkö" ja metsäneruna, jolla elää runsaasti tupsukekomuurahaisia. Pyörätuolilla ja lastenrattailla voi kulkea kaikilla polun osuuksilla. Kulkemista helpottavat polkukartta ja puissa olevat värimerkit. Retkipolun alkupäässä ovat näkötorni ja nuotiopaikka. Valgesoo on yksi Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta, joka on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja jossa luonnonystävien kannattaa käydä.

Kekomuurahaisten elämäntapaa esittelevällä noin kilometrin polulla vaeltava voi tuntea olevansa jättiläinen pikku kekomuurahaisten maailmassa. 20 hehtaarilla sijaitsee 200 kekoa, joista suurin on 1,7 m korkea; samassa paikassa voi ihailla ennätyksellisen korkeaa kuusta (42 m). Luontopolku on varustettu viitoilla, opastauluilla ja muurahaisten "moottoriteitä" ylittävillä silloilla.Polulla saa kulkea vain jalkaisin. Polulla kävellessäsi käytä kekojen lähellä liikkumiseen vain sinne asennettuja siltoja. Radan toisella puolella alkaa Laarin metsätaloudellinen luontopolku. Muurahaisten sivilisaatio tarjoaa elämyksen sekä lapsille että aikuisille.

Kirikumäen luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven rannalla on mahdollista retkeillä pitkin kahta merkittyä luontopolkua: ensimmäinen polku kulkee Kirikumäen järven ympäri, toinen polku tarjoaa mahdollisuuden tutustua järveltä itään päin jääviin rämejärviin sekä metsä- ja niitty yhdistelmiin. Molemmat polut soveltuvat retkeilijöille, jotka eivät pelkää luonnollisia esteitä (jalat voivat kastua, pitkospuita tai kaiteita ei ole). Polut on merkitty punaisella (1. reitti, 3,5 km) ja vihreällä (2. reitti, 4 km) pyöreällä merkillä puihina, niiden lisäksi reiteillä on kyltit ja tietotaulut.

Verijärven luontopolun pituus on noin kilometri. Polun varrella on yhdeksän aluetta esittelevää taulua, jotka kertovat kasveista, puista, pensaista, linnuista ja muista eläimistä. Polku kulkee Verijärven muinaislaaksossa ja metsäpuistossa. Polulla on puiset opasviitat, 3 nuotiopaikkaa grillausritilöineen ja lankkupenkkeineen. Verijärveen liittyy useita legendoja. Järvi on saanut nimensä kauan aikaa sitten, kun orjia rangaistiin järven rannalla sijaitsevassa kellarissa ja heidän verensä värjäsi veden punaiseksi. Toinen tarina kertoo pahasta Kasaritsan kartanonherrasta, jonka kuski oli yöllä kerran kotiin ajaessaan vierittänyt vankkurit ja siellä nukkuvan herran korkealta jyrkänteeltä alas järveen.

Vällamäen 2,2 kilometriä pitkä retkeilyreitti kulkee suoraviivaisesti juurelta huippulle. Vällamäen korkeus merenpinnasta on 303,9 m. Korkeus juurelta huippulle 84 metriä. Rinteet ovat paikoin hyvin jyrkkiä (kaltevuus on 35-40 astetta). Vuodesta 1992 on Vällamäen metsät nimetty kuusen geneettiseksi reservaatiksi. Kukkulan juurella sijaitsee retkimökki, jossa voit levätä ja nauttia luonnosta (etukäteen varaamalla RMK varauskeskuksesta puh. +372 628 1532).

Kisejärven 6 kilometriä pitkä retkeilyreitti kulkee pitkin entisiä hevosteitä ja suon reunoja (suosittelemme käyttämään kumisaappaita). Retkeilypolulla voit tutustua runsasjärviseen maastoon ja arvokkaisiin metsä- ja suoyhdistelmiin sekä nähdä majavan jälkiä.

Sänna Taevarada on vaellusreitti, jonne on sijoitettu aurinkokunnan malli mittakaavassa 1:1 miljardi. Aurinko ja neljä ensimmäistä planeettaa sijaitsevat Sännan kartanon läheisyydessä, seuraavat planeetat ovat Pärlijoen laaksossa Sännan ja Hurdan kylien välillä. Vaellusreitillä liikuttaessa on mahdollisuus saada käsitys planeetoistamme ja valon nopeuden suuruudesta/pienuudesta, saada tieteellistä tietoa planeetoista ja auringosta sekä aavistus Sännan alueen kulttuuriperinnöstä. Taevaradaan voit tutustua itse, mutta Sännan Kulttuuritehtaasta voi tilata myös oppaan.

5,2 kilometrin pituinen polku mutkittelee Õrsavan järven ympärillä ja tarjoaa kauniita näköaloja. Polulla on useita porrassiltoja pienten purojen yli. Polku esittelee "Põhjalaagrin" (Pohjoisleiri) toimintaa (Viron tasavallan armeijan Petserin Pohjoisleiri perustettiin 1926). Polku alkaa ja loppuu Värskan lukion stadionilta, jossa on myös lasten leikkikenttä. Polulle pääsee myös usealta RMK:n levähdyspaikalta. Kauniita Setumaan maisemia tarjoaa myös lähellä oleva Podmotsan kylä, joka edustaa yhtä Etelä-Viron 21 löytämisen arvoisesta paikasta. Se on merkitty National Geographicin keltaisella ikkunalla ja vierailua siellä suositellaan kulttuurista ja luonnosta kiinnostuneille.

Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä. 12 kilometrin pituinen reitti vie Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierros kestää noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä (noin 2,2 km) kulkee Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.

Murrumetsa-vaellusreitti alkaa Pühajärve kartanopuistota kulkee Murrumetsan läpi päättyen alkupisteeseen. 3,5 kilometrin pituisen reitin kulkemiseen kuluu noin 1-1,5 tuntia. Reitillä voi lukea infotauluilta tietoja metsien ja kulttuurimaastojen kasvillisuudesta sekä eläimistöstä. Reitille jää ikivanha Pühajärve-sotatammi (ympärysmitta 6,98 m ja korkeus 22 m), Murrumetsan tammikossa on muistokivi vuonna 1841 tapahtuneen Pühajärve-sodan muistoksi (kuvanveistäjä Lembit Paluteder, avattiin 11.9.1997). Reitiltä löytyy myös lepo- ja nuotiopaikkoja.

Kekkosen retkipolku on käytössä ympäri vuoden - kesällä kävelijöille, harrastus- ja huippu-urheilijoille sekä pyöräilijöille ja talvella hiihtäjille. Omaperäisen nimensä polku on saanut Suomen entisen presidentin Urho Kaleva Kekkosen Käärikun vierailun kunniaksi. 15 kilometriä pitkä polku alkaa Käärikun hiihtostadionilta ja kulkee ylös-alas luonnonkauniiden paikkojen kautta. Harimägi on Otepään ylängön suurimpia mäkiä (211,3 m). Kekkosen polun vieressä on 26 metriä korkea puusta tehty Harimäen näkötorni. Jos energiaa riittää, voit tehdä myös viisi kilometriä pitkän lisäkierroksen Harimäellä.

Siniallikun vaellusreitti kulkee kauniin Siniallikun järven rannalla ja johtaa vaeltajan salaperäisille lähteille, joiden vedelle sinisen sävyn antaa pohjassa olevat siniharmaat sedimentit. Siniallikas tunnetaan uhrilähteenä, jonka vedellä on tervehdyttävä vaikutus. Läheisyydessä on mahdollisuus kiivetä linnanmäelle, jossa 1100-1200 -luvuilla oli muinaisvirolaisten linnoitus. Reitin voi aloittaa sekä vanhalta Siniallikun rautatieasemalta että Karksi-Nuia - Viljandi -maantien puoleisesta päästä. Vaellusreitillä on julkinen nuotiopaikka, jossa myös suuremman seurueen on mukava telttailla.