Halloween virolaisittain - Mardin ja Kadrin päivät

Lähde: Visit Estonia

Halloween virolaisittain - Mardin ja Kadrin päivät

Lähde: Visit Estonia

Marraskuun pimeät yöt houkuttelevat henget maan päälle. Loka-marraskuun vaihteessa Virossa vietetään "hingedepäevaa" ja Suomessa pyhäinmiestenpäivää. Amerikan Halloween asettuu samaan aikaan. Virossa on kunnia-asia pitää vuosisatojen perinnettä yllä ja osallistua tapahtumiin.

"Hingede aeg"

"Hingede aeg" näkyy Virossa alkaen Mihkli päivästä (29.9.) ja päättyy jouluun. Se on erityinen aika, jolloin virolaiset uskovat vainajien olevan hyvin lähellä heitä ja niinpä vainajia huomioidaan monin tavoin: Haudoille viedään ruokaa, sauna lämmitetään heitä varten ja ovet jätetään auki, jotta henget voisivat vierailla tutuilla kotitanhuvillaan.

Maatila

Elämä maatilalla riippui sadosta ja karjan lisääntymisestä

Photo by: Visit Estonia

Kulttuurielämässä "hingede aeg" näkyy kirkkokonsertteina, jumalanpalveluksina ja tapahtumina. Nykyajassa vahvimmin elää esi-isien muistaminen hautausmailla ja "mardi jooksimine" eli marttien vaellus.

Viron perinnekalenterissa on marraskuussa kaksi tapahtumaa, joilla on erityisen vahva asema - nimittäin Mardin ja Kadrin päivät. Suomessa on samoihin aikoihin ja samantyyppisin perintein vietetty Kekriä, joskin sen suosio on alueellista. Virossakin perinne vaihtelee erityisesti Pohjois- ja Etelä-Viron välillä.

Mardin päivää

Mardin päivää vietetään 10.11. ja Kadrin päivää 25.11. Uskomusten mukaan Mardit laskeutuvat sateenkaarta pitkin maan päälle Mardin päivänä. Entisaikaan samalla juhlistettiin kalenterivuoden vaihdetta, kun perinteiset maatalon työt siirtyivät ulkoa sisälle. "Mardi jooksmine" on vakiintunut 9.11. iltaan. Mardin päivänä pukeudutaan miehiksi - myös naiset, tavallisesti kuljettiin tummissa vaatteissa. Aikaisempina vuosisatoina kokonaiset perheet "juoksivat marttia", mutta nykyään joukkioina kulkevat ennen kaikkea lapset. He menevät talosta taloon ja laulavat:

"Päästäkää martit tupaan. Marttii, Marttii. Martin kynsiä kylmää. Martin varpaita särkee. Martti
on tullut kaukaa. Päästäkää martit tupaan. Marttii, Marttii."

Kun sisälle on päästy, esitetään tietyt laulut ja vuorosanat. Jotkut mardit tanssivat, jotkut esittävät runoja, monet arvoituksia. Kaikki mardit tuovat onnea. Isännille toivotetaan kylvöonnea ja emännille lapsilykkyä ja karjaonnea. Perinteen juuret ovat katolisessa uskonnollisuudessa. Juhla liittyy roomalaiskatolisen kirkon legendaan. Kun pyhä Martti tapasi almua pyytävän kerjäläisen, hän repäisi viittansa ja antoi siitä puolet kerjäläiselle. Nykyisin Mardin päivää vietetään Virossa luterilaisen kirkon perustajan Martti Lutherin syntymäpäivänä, 10. marraskuuta Kiitokseksi mardeja kestitetään ja lapset saavat usein makeisia. Siinä lienee suurin yhtäläisyys halloweeniin. Perinteen mukaan antavat Mardit lähtiessään isäntäväelle pienet pussit viljaa tuomaan viljaonnea.

Halloween

Photo by: Bill Ackerman

Suomessa mardia vastaava pyhä olisi kekri, joka on osalle suomalaisia täysin tuntematon. Perinne on elinvoimaisin Itä-Suomessa ja sitä sijoittuu tavallisesti aikaisemmin. Virossa Mardin päivä on odotettu tapahtuma ja sitä vietetään lastentarhoista kaveripiireihin. Perinne on elänyt vuosisatoja, jopa neuvostomiehityksen aikana ja päihittää toistaiseksi halloweenin.

Suomessa mardikulttuurista nähdään osa , kun Viron kulttuuriyhdistys Tuglas-seura järjestää kaapelitehtaalla Helsingissä vuosittain marraskuun 3. viikonloppuna Martin Markkinat. Ne keräävät tuhansia Viron ystäviä ja antavat kahden päivän aikana tuhdin paketin tietoa ja elämyksiä. Viron kulttuurielämä ja matkailu ovat noina päivinä vahvasti esillä.

Martin Markkinat

Photo by: Andrei Chertkov

Kadrin päivään

Kuukauden lopussa Virossa valmistaudutaan jo seuraavaan juhlapyhään, Kadrin päivään. Kadrin päivänä naispuoliset henget vaeltavat valkeissa asuissa. Tavat noudattavat paljolti Mardin päivää mutta erojakin on. Jos Mardin päivä oli miesten, niin Kadrin päivänä vaeltavat ryhmissä enemmän naiset tai naiseksi pukeutuneet miehet. Tavallisesti kiitokseksi annettiin ruoan ja herkkujen tilalla villoja ja muuta materiaalia käsitöiden tekemiseksi. Myös Kadrin päivän vietossa oli alueellisia eroja: esimerkiksi saarilla naiset saattoivat käydä yksin vaeltamassa. Kadrin päivän laulu oli samankaltainen Mardin päivän laulujen kanssa.

"Laske kadrid sisse tulla, kaski, kadri küined külmetavad, kadri varvad valutavad, kadri on tulnud kaugelt maalta. Kadri pole tulnud sööma pärast, kadri pole tulnud jooma pärast, kadri tuli eluõnne pärast."

Tervetuloa viettämään Mardia ja Kadria Viroon - tapahtumia on jokaisella paikkakunnalla ympäri maata. Vahva perinne tempaa mukaansa ja avaa uusia ulottuvuuksia virolaiseen kulttuuriin.

Lisätietoja
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martinp%C3%A4iv%C3%A4
http://www.martinmarkkinat.fi/
http://www.folklore.ee/Berta/kalender.php#november

Viimeksi päivitetty: 06.06.2017

Teema: Historia ja Kulttuuri

Suosittelemme