Keskiaikakierros Viron linnoissa

Viron keskiaika alkoi 1200-luvun alussa ristiretkien myötä ja kesti 1500-luvun lopulla käytyyn Liivinmaan sotaan. Keskiajan tunnelmaan voi virittäytyä yhä lukuisissa linnoissa ympäri Viron. Tässä jutussa esittelemme niistä seitsemän.

Haapsalun piispanlinna

Haapsalun piispanlinna rakennettiin 1200-luvulla ja se oli alkuperäisessä aktiivikäytössä 1600-luvun loppuun saakka. Nykyään linnassa toimii keskiajan elämästä ja Haapsalun historiasta kertova Haapsalun linnan museo. Linnan historiaan kuuluu myös legenda Valkeasta daamista, joka kummittelee elokuisen täysikuun aikaan Haapsalun tuomiokirkon kastekappelin ikkunassa.

Tarina kertoo erään tuomioherran rakastuneen tulisesti virolaisneitoon ja tuoneen tämän kuoripojaksi puettuna linnaan, jotta rakastavaiset saisivat viettää enemmän aikaa yhdessä. Kun kielletty juoni paljastui, rangaistus oli karu: tuomioherra heitettiin vankikoppiin odottamaan nälkäkuolemaa ja neito muurattiin elävältä rakenteilla olleen kastekappelin seinään. Siitä lähtien neidon rauhaton sielu on käynyt kappelin ikkunalla suremassa menettämäänsä rakkautta.

Lue Viron tunnetuimman kummituksen koko tarina tästä The Baltic Guiden jutusta.

Kuressaaren linna

Kuressaaren linna kohosi Saarenmaalle 1300-luvulla. Ensi alkuun se toimi piispan tukikohtana, sittemmin linnoituksena Tanskan, Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa.

Useaan otteeseen uudistetussa ja laajennetussa linnassa toimii tätä nykyä Saarenmaan museo, joka on yksi kiinnostavimmista keskiaikaa esittelevistä virolaismuseoista. Lisäksi museon näyttelyissä voi tutustua esimerkiksi neuvostohistoriaan ja Saarenmaan luontoon. Linnan pihamaalla seisoo puolestaan Viron vanhin taistelukunnossa oleva tykki, Ruotsin Eskilstunassa vuonna 1803 valettu kenttätykki nimeltä Kotkas (suom. Kotka). 

Kuressaaren linnassa ja sen näyttelyissä voi vierailla myös virtuaalisesti. 

Narvan linna

Viron itärajalla seisova Narvan linna tunnetaan myös Hermannin linnoituksen nimellä. Sen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta linnan arvioidaan ilmestyneen Narvajoen rannalle 1200-luvun toisella puoliskolla. Nykyilmeensä linna sai 1300–1500-luvuilla.

Narvassakin linna palvelee modernia ihmistä museona. Narvan museon perusnäyttelyssä kerrotaan linnan pitkästä historiasta. Linnan pohjoispihalla pääsee tutustumaan 1600-luvun käsityöläiskaupunginosaan, taidegalleriassa on puolestaan esillä töitä museon taidekokoelmasta. Hiljattaisen entisöinnin jälkeen avoinna on myös linnan itäsiipi, jonne vierailijat eivät aiemmin päässeet.

Linnan tornista kelpaa ihmetellä kapean rajajoen toisella laidalla sijaitsevaa, Venäjälle kuuluvaa Ivangorodin linnoitusta sekä kaksoiskaupungin asukkaita pitkään työllistänyttä, nykyisin suljettua Kreenholmin tehdasaluetta. Narvan historiasta kiinnostuneen kannattaa tehdä lisäksi erillinen kierros Narvan Victorian linnakkeen kasematteihin.

Paiden vallitorni ja ritarilinnan rauniot

Keskellä Viroa sijaitsevaa Paiden pikkukaupunkia vartioi komea Paiden vallitorni, joka oli aikanaan osa yhtä komeaa ritarilinnaa. Linnan rakennustyöt alkoivat vuonna 1265, ja seuraavalla vuosisadalla sen ympärille rakennettiin konventti. Vuosisatojen saatossa pahoin kärsinyt linna on tätä nykyä raunioina, mutta sen torni on entisöity vanhaan loistoon.

Tänä päivänä tornissa pitää majaansa koko perheelle suunnattu Historiakeskus Wittenstein, jossa sukelletaan Paiden ja koko Viron historian syövereihin. Aikakoneena toimii hissi, jolla matkustetaan kerroksesta ja aikakaudesta toiseen. Muinaisajasta nykypäivään vievän matkan aikana tutuiksi tulevat muun muassa ritarit, noidat, tsaarin aika ja neuvostovuodet.

Paiden vallitorni tunnetaan myös Pitkän Hermannin tornina. Sillä onkin kaima Toompean linnassa Tallinnassa – pääkaupungin Pitkän Hermannin tornin huipulla liehuu Viron lippu valoisaan aikaan vuoden jokaisena päivänä. Lisäksi Pitkän Hermannin tornit löytyvät tässä jutussa mainituista Kuressaaren ja Narvan linnoista.

Põltsamaan linna

Puolen tunnin ajomatkan päässä Paidesta sijaitseva Põltsamaan linna rakennettiin joen varrelle vuonna 1272. Vuosina 1570–78 linnassa asui Liivinmaan kuningas Magnus eli Maunu – piskuisen Põltsamaan voikin sanoa tuolloin olleen historiallisen kuningaskunnan pääkaupunki.

Sodan melskeissä vaurioitunut linna kunnostettiin 1700-luvulla rokokoopalatsiksi, vanha tykkitorni oli muutettu jo hieman aiemmin kirkoksi. Nykyisin linna on varsinainen monitoimirakennus, jonka alueella voi vierailla historiallisessa museossa ja matkailuneuvontapisteessä, viinikellarissa ja ruokamuseossa, ravintolassa, taidekeskuksessa ja käsityöpuodeissa.

Rakveren linnoitus

Muinaisajan lopulla Rakveren linnoituksen paikalla sijaitsi yksi silloisten virolaisten suurimmista linnoituksista nimeltä Tarvanpää. Tanskalaiset korvasivat sen omallaan ilmeisesti 1200-luvun alkupuoliskolla, mutta 1600-luvulla käydystä Puolan ja Ruotsin sodasta lähtien linnoitus on ollut raunioina.

400 vuotta myöhemmin Rakveren linnoitus on kuin aikansa linnaelämää kuvaava teemapuisto, jossa voi eläytyä ritariksi tai sotilaaksi, osallistua työpajoihin ja tutustua historianäyttelyihin. Vierailla voi myös kidutuskammiossa, kuolonkammarissa ja helvetissä.

Linnoituksen välittömässä läheisyydessä seisoo jykevä pronssiveistos, Tarvas, joka kuvaa Tarvanpäälle nimensä antanutta muinaishärkää. Vuonna 2002 Rakveren kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi pystytetyn patsaan on veistänyt virolaistaiteilija Tauno Kangro.

Vastseliinan piispanlinna

1300-luvulla rakennettu Vastseliinan piispanlinna oli keskiajalla suosittu pyhiinvaelluskohde. Jokien ja vallihaudan ympäröimä linna kuitenkin raunioitui Suuressa Pohjan sodassa vuonna 1702.

Tätä nykyä piispanlinnan mailla vierailijoita odottavat paitsi linnan rauniot, myös Keskiajan elämyskeskus, Pyhiinvaeltajien talo ja keskiajan innoittamaa ruokaa tarjoileva kievari.  

Linnus+ eli 7 linnaa yhdellä kortilla

Keskiaikaisten linnojen ystävä ilahtuu varmasti Museokorttia muistuttavasta Linnus+ -kortista. Kyse on alennuskortista, jolla saa 20 prosentin alennuksen kaikkien yllä esiteltyjen linnojen ja linnoitusten pääsylipuista.

Kortinhaltijan lisäksi alennus voi olla voimassa koko hänen seurueelleen tai esimerkiksi perhelippua ostettaessa. Kohteesta riippuen käytettävissä on muitakin alennuksia. Tarkemmat ehdot selviävät linnojen omilta nettisivuilta.  

Linnus+ -kortti on ilmainen ja sen saa jutussa mainittujen linnojen lippukassoilta.  

Tiesitkö, että…?

Linna on viroksi loss (saksan sanasta Schloss). Viron kielen sana linn tarkoittaa suomeksi kaupunkia.  

Lisää upeita virolaisia linnoja ja linnoituksia löydät täältä.