Laulujuhlat, 150-vuotias osa virolaista identiteettiä

Lähde: Lembit Michelson, Visit Estonia

Laulujuhlat, 150-vuotias osa virolaista identiteettiä

Ensimmäistä kertaa vuonna 1869 Tartossa järjestetyillä ja sittemmin Tallinnan laulukentällä paikkansa vakiinnuttaneilla Laulujuhlilla on ollut keskeinen rooli virolaisen identiteetin muodostumisessa. Jo yli 150 vuoden ikään ehtinyt suurtapahtuma on rikastuttanut viron kieltä ja kulttuuria. Useammin kuin kerran on Viron kansa laulun voimin ilmaissut henkisen vapauden kaipuutaan, vastustanut miehitysvaltaa sekä 1980- ja 90-lukujen taitteessa tavoitellut konkreettisestikin itsenäisyyttä. Syystäkin Viron laulujuhlat kuuluvat Unescon maailmanperintöluetteloon


Laulujuhlien historiasta 

1800-luvun loppupuoliskolla Viro oli Venäjän keisarikunnan provinssi, jonka talonpoikia hallitsivat pääosin saksalaissyntyiset kartanotilalliset. Lukutaidon levitessä alkoi virolaisten kansallinen itsetunto myös herätä, ja sen ruokkimiseksi ideoi yksi ajan keskeisistä vaikuttajista, mieskuoro Vanemuisen johtaja Johann Voldemar Jannsen kesäkuussa 1869 Tartoon 46 mieskuoroa ja 5 puhallinorkesteria tuoneen Viron ensimmäiset laulujuhlat.

Ensimmäisten laulujuhlien ohjelmistossa oli vain kaksi puhtaasti virolaissyntyistä laulua - Aleksander Kunileidin säveltämät ja Jannsenin kirjailijatyttären Lydia Koidulan sanoittamat "Mu isamaa on minu arm" ("Isänmaani on rakkauteni") ja "Sind surmani" ("Olen kanssasi kuoloon asti"). Kuorolauluharrastus kasvatti nopeasti suosiotaan, ja viimeistään II maailmansodan jälkeisinä vuosina muuntui Koidulan isänmaallinen runo kaikkien virolaisten tänäänkin rakastamaksi lauluksi, kun säveltäjä ja kuoromestari Gustav Ernesaks loi siitä uuden sekakuoroille sovitetun version. Myös miehitysvallan aikana joka viides vuosi järjestettyjen suurjuhlien viimeisenä kappaleena esitettyä laulua kuuntelee liki satatuhatpäinen yleisö hartauden vallitessa, laulun sanoja ajatuksissaan toistaen. 

Laulun ja tanssin juhlaa kahtena päivänä joka viides vuosi

Jo useita vuosikymmeniä sitten laulujuhlien yhteydessä alettiin järjestää myös kansantanssijuhlia, joiden teema ja musiikillinen anti on sidottu taiteellisesti yksiin laulujuhlien ohjelmiston kanssa. Vuonna 2019 - laulujuhlien 150-vuotisjuhlavuonna juhlittiin järjestyksessään 20. tanssijuhlia, kun laulujuhlien järjestysnumero ehti jo lukuun 27.  

Nykyisin laulu- ja tanssijuhlien virallinen alkuhetki on tapahtumaviikonlopun lauantaina Vapauden aukiolta Tallinnan laululavalle suuntaava näyttävä kulkue. Kadut suljetaan liikenteeltä 5 kilometrin mittaisen reitin varrelta Tallinnan keskustassa sekä lavaa ympäröivän laulukentän ympäristöstä. Kaikki laulujuhlien kuorolaulajat, orkesterit ja kansantanssijat osallistuvat maakunnittain ryhmiteltyyn kulkueeseen. Reitin varrelle kerääntyy perinteisesti sankka yleisö, ja kaikki ovatkin lämpimästi tervetulleita katselemaan tätä ilmaista "esittäytymistä".

Kulkueen ehdityä perille ja kuorojen ryhmittäydyttyä laulukaaren alle käynnistyy avajaisseremonia, jonka puitteissa Viron presidentti pitää puheen ja laulujuhlien tuli sytytetään laululavan torniin. Yhteiskuoron alkulaulujen jälkeen joukko karsinnoilla valikoituja eliittikuoroja esittää virolaista kuoro- ja orkesterimusiikkia sisältävän ohjelmiston. Aloitusillan konsertti kestää noin kolme tuntia, ja muodostaa arvokkaan poikkileikkauksen virolaisesta musiikista, usein muutamilla ulkomaalaisilla kappaleilla höystettynä. Konsertti päättyy kuorojen ja yleisön yhteislauluun.

Laulujuhllien pääkonsertti, noin kuusi tuntia kestävä ja kaikkein suurimmat yleisömäärät laulukentän mäelle kokoava spektaakkeli on vuorossa sunnuntai-iltapäivänä. Kuorot astuvat lavalle erilaisina ryhmittyminä kukin vuorollaan ja mukana on muun muassa lapsikuoroja, poikakuoroja, sekakuoroja ja orkestereita. Sunnuntaisen konsertin ohjelmistossa ovat aina mukana myös kaikkein rakastetuimmat ja yhteislauluun kannustavat klassikot, niiden joukossa myös "Mu isamaa on minu arm".

Koska kyseessä on ulkoilmakonsertti, voivat sääolosuhteet tehdä joskus tepposia. Virolaiset eivät anna kurjimmankaan kaatosateen häiritä tunnelmaa, vaan laulun ja yhteenkuuluvaisuuden ilo lämmittää sekä kuorolaisten että yleisön sydämiä, Sadevaatteet - joko viitta tai sadetakki onkin hyvä ottaa mukaan. Sateenvarjoja laulukentälle ei luvata tuotavaksi, koska ne haittaavat näkyvyyttä. Konserttiin myydään sekä istumapaikkalippuja että laulukentän alueelle pääsyyn oikeuttavia yleislippuja - vain onnekkaimmat voivat päästä konserttiin ilmaiseksi kutsuvieraina.

Joka viides vuosi järjestettävien yleisjuhlien ohella kokoontuvat nuorisokuorot ja tanssiryhmät määrättyihin välivuosiin osuville Nuorten laulu- ja tanssijuhlille. Niistä, sekä laulujuhlista yleisemmin lisää tietoja voit lukea sivustolta www.laulupidu.ee


Tervetuloa seuraaville suurjuhlille vuonna 2024 ja Nuorten laulu- ja tanssijuhliin vuonna 2022!

Viimeksi päivitetty: 17.09.2020

Teema: Tallinna, Historia ja kulttuuri