Euroopan ulkorajalla sijaitseva Narva on monta kertaa pitkän historiansa aikana ollut mantereen valtataistelujen etulinjana. Kaupungin vivahteikas historia ja asema Venäjän rajalla on yhä tänään jakamaton osa Narvan luonnetta. Rajana toimivan Narvajoen rantaa pitkin kulkeva promenadi kuhisee elämää, kun taas linnakkeen jykevät muurit muistuttavat sinua kuiskien alueen historiasta.
Kreenholmin tekstiilitehdas taas on todiste siitä, että historia voi myös olla dynaaminen osa nykyaikaa. Kolossaalisen vanhan tehtaan tyhjyys on viime vuosien aikana täyttynyt muun muassa taidenäyttelyistä, näytelmistä ja musiikkifestivaaleista.
Joki yhdistää ja eristää
Narvanjoki on keskeinen osa linnan luonnetta. Sen sillat yhdistävät kahta kansaa mutta toimii hyvin konkreettisena rajana kahden maan välillä.
Kuva: Sergei Chetvertnoi1800-luvulla rakennettu joen keskelle saareen rakennettu tehdas oli aikoinaan Venäjän imperiumin suurin. Vuonna 1913 siellä työskenteli yli kymmenentuhatta henkilöä.
Euroopan unionin venäjänkielisimpään kaupunkiin pääsee helposti Tallinnasta junalla tai bussilla, matka kestää vain kolmisen tuntia. Paikallinen hintataso on selvästi matalampi kuin pääkaupungissa, mutta kokemisen arvoista on paljon sekä Narvassa että lähiseudulla.
Aleksanterin kirkko
Kirkon erikoisuus on sisätilaan pystytetty valoinstallaatio, joka on suurin pysyvä heijastuspinta koko Itä-Euroopassa, yhteensä 520 m2.
Photo by: Anton VylitokMonien mielestä Viron selvästi parhaimmat rannat löytyvät Itä-Virosta, sekä meren äärellä Narva-Jõesuussa että Peipsijärvellä. Jos kelit eivät suosi rantaleijonia, on alue myös tunnettu lukuisista kylpylöistään! Koko perheen hemmottelulomalle voi siis huoletta suunnata myös itään.
Narva ihastuttaa karulla kauneudellaan ja omaperäisellä kulttuurillaan. Se on helppo ja huoleton vaihtoehto jos haluaa kokea jotakin vähän erilaista Vironmatkaltaan.
