Taivalla pitkin Rannikkovaellusreittiä: suosituksia

Lähde: Tõiv Jõul

Taivalla pitkin Rannikkovaellusreittiä: suosituksia

Teksti:

Anneli Haabu

Lääne-Eesti Turism

Pitkin Itämeren rantaa poimuileva ja Viron kiehtovilla saarilla pistäytyvä Rannikkovaellusreitti on osa Euroopan kaukovaellusreitistöä E9. Se alkaa Liettuan ja Latvian rajalta Nidan kylästä ja ulottuu Virossa Tallinnan satamaan. Reitin pituus on yhteensä 1200 km, siitä 580 km kulkee Latviassa ja 620 km Virossa. Rannikkoa pitkin voi kulkea molempaan suuntaan – Tallinna voi olla yhtä hyvin vaelluksen lähtöpiste. 

Kulkemalla reittiä Nida – Liepāja – Ventspils – Kolka – Jūrmala – Riika – Saulkrasti – Heinaste – Ikla – Pärnu – Virtsu – Lihula – Haapsalu – Paldiski – Tallinna pääsee tutustumaan runsaaseen 500 luonto-, historia- ja kulttuurikohteeseen. Rannikkovaellusreitti kulkee myös Viron saarien: Kihnun, Saarenmaan, Muhun, Hiidenmaan, Vormsin ja Osmussaarin kautta.

Miten Rannikkovaellusreitillä olisi hyvä kulkea?

Vaellusreitti koostuu 8 isommasta jaksosta, jotka puolestaan on jaettu 60 päiväpatikoinnin mittaiseen osuuteen. Niiden pituudet vaihtelevat 15-25 kilometriin, ja jokaisen näistä päiväosuuksista voi vaeltaa erillisenä osana taivalta.

Viroon sijoittuvat osuudet ovat Pärnunlahden rannikko ja kalastajakylät (Ikla – Virtsu 228 km, kesto 11 päivää), Matsalun kansallispuisto ja Länsi-Viron saaret (Virtsu – Rohuküla 100 km, kesto 5 päivää, niiden lisäksi Saarenmaa, Muhu, Hiidenmaa ja Vormsi), Haapsalu ja rantaruotsalaiset kylät (Tuuru – Nõva 136 km, kesto 6 päivää) sekä Luoteis-Viron rantatöyräät ja vesiputoukset aina Tallinnaan saakka (Nõva – Tallinna 158 km, kesto 8 päivää).

Latviaan sijoittuvat osuudet ovat Dižjūra (Itämeren Kuurinmaan rannikko), Mazjūra (Riianlahden Kuurinmaan rannikko), Jūrmala ja Riika (Latvian suosituin lomakaupunki sekä pääkaupunki) ja Vidzemen rannikko (Riianlahden itärannikko).

  • Vaelluksen voi aloittaa mistä tahansa kohdasta ja liikkeelle voi lähteä molempiin suuntiin;
  • Eri osuuksia voi kulkea myös joukkoliikenteen avulla (katso reittioppaita esim. www.peatus.ee portaalista)  tai sopia vaikka majoituspaikkojen henkilökunnan kanssa logistiikasta ja matkatavaroiden kuljetuksesta;
  • Luonnossa ovat suunnistusapuna tieviitat ja tietotaulut, vaellusreittiä osoittavat valko-sini-valkoiset merkinnät puissa ja muissa luontokohteissa, kylissä ja kaupungeissa samoissa väreissä painetut tarrat liikennemerkeissä ja sähkötolpissa;
  • Jos reitti kulkee pitkään merenrantaa pitkin eikä suunta muutu, silloin merkintöjä ei ole kovinkaan tiheästi.

Vaellusreitti kulkee Latviassa lähinnä pitkin hiekkarantoja ja merenrantaniittyjä. Virossa se kulkee Haapsalun ja Tallinnan välillä noin 100 km matkan pitkin merenrantaa. Muualla reitin varrella rannikkoviiva on varsin mutkittelevaa - on paljon pikkuniemiä, laajoja kosteikkoja ja kaislikkoalueita sekä rantaniittyjä, joten noin 500 km osa reitistä kulkee pitkin rannikkoalueen pikkuteitä pitkin ja paikoitellen myös valtatien reunassa. Kaupungeissa ja taajamissa reitti on merkitty kevyen liikenteen väylille.

Reitti on käytännöllisesti katsoen kuljettavassa kunnossa vuoden ympäri:

  • Kesäkaudella rannikolla on enemmän väkeä, joten merenrantamajoitus kannattaa varata hyvissä ajoin. Meriveden lämpötila voi kohota jopa +18–20 °C:een, joten vaeltajilla on hyvät mahdollisuudet virkistäytyä vedessä.
  • Syksyllä vaeltaessa voi nähdä värikylläisen ruskan – puiden lehdet ovat värjäytyneet ennen talven tuloa, metsistä voi poimia sieniä ja marjoja. Samaan ajanjaksoon osuu myös lintujen muuttokausi. Ilma voi olla sateinen ja jopa myrskyisä, ja osa majoitus- sekä ruokailupaikoista voi olla jo suljettu vilkkaamman matkailukauden päädyttyä.
  • Talvisin on varauduttava siihen, että osa reitin varrella olevista palveluista ei ole käytettävissä. Jos pakkanen on jatkunut pidempään ja lumipeite on kunnollinen, voi joitakin osuuksia kulkea myös hiihtäen.
  • Keväisin voi jälleen todistaa luonnon heräämistä uuteen kukoistuskauteensa. Reitin varrella tuoksuvat syreenit, muuttolinnut palaavat etelästä, purot solisevat iloisesti ja puiden silmut avautuvat tervehtimään kevättä.

Itämeren rannikolla on hyvin harvoin vakavampia tulvia tai muita luonnonkatastrofeja, mutta hyvä on varautua melko voimakkaisiin tuulenpuuskiin. Merenrantaa pitkin liikkumisen estävää nousu- ja laskuveden vuorottelua ei ole, mutta rannat ovat luontoäidin ikuisille muutoksille alttiita ja jokaisella vaelluskerralla rannikko voi siksi näyttää erilaiselta kuin aiemmin.

Hyödyllisiä suosituksia

  • Varaa mukaan sopiva määrä euroja käteisenä, sillä pankkiautomaatteja ei ole kovin tiheässä;
  • Viron ja Latvian välisen rajan ylittämiseen kelpaa sama matkustusasiakirja kuin Suomen ja Vironkin rajalla;
  • Ota mukaan sopivat ja mukavat jalkineet sekä kosteuden ja tuulenkestäviä vaatteita, tarvittavat lääkkeet ja laastarit, lämpimänä vuodenaikana myös auringonsuojavoide ja hyönteiskarkote;
  • Puhelimen latausta varten on aina hyvä olla mukana akkupankki, rannikolla voi olla alueita, joissa matkapuhelinverkon toimivuus on heikohko, mutta suuressa osassa majoitus- ja ruokailupaikkoja on toisaalta olemassa myös WiFi-yhteys;
  • Teltan voi pystyttää ja nuotion voi sytyttää vain siihen tarkoitukseen varatuissa julkisessa käytössä olevilla lepopaikoilla, ranta-alueella on tällainen toiminta kiellettyä:
  • Varmista, että metsässä kulkeminen ei ole metsäpalovaroituksen takia kiellettyä. Tietoja palovaroituksista saa Latviassa verkkosivulta www.lvgmc.lv, Virossa – www.emhi.ee. Palon syttyessä soita numeroon 112;
  • Itämeren vesistössä ei elä myrkyllisiä tai muuten ihmiselle vaarallisia kasvi- tai eläinlajeja. Kyykäärme on ainoa myrkkykäärme, jonka voit reitillä tavata, mutta muista, että rannikon tuntumassa voi hyvin todennäköisesti esiintyä punkkeja.
  • Majoitusmahdollisuuksien tarjonta reitin eri osuuksilla on vaihtelevaa. Varaa siksi paikkasi ajoissa, sillä matkailun huippukauden aikana saattavat rannikkopaikat olla jo täynnä;
  • Ateriapalveluiden tarjoajia on rannikkoalueesta riippuen myös vaihtelevasti. On yrityksiä, jotka toimivat vain kesäkaudella, joten aina kannattaa soittaa paikkaan etukäteen ja varmistaa, että se on auki ja palvelee kulkijaa;
  • Rannikkovaellusreitillä sijaitsevat ilmaiset levähdyspaikat on varustettu katoksilla, penkeillä ja roskalaatikoilla, monissa on myös nuotio- tai grillauspaikkoja sekä wc;
  • Kauppoja on suuremmissa taajamissa, mutta eräillä reitin osuuksilla ei ole yhtäkään kauppaa;
  • Lääkärikeskuksia ja apteekkeja on kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa. Hätätilanteessa soita numeroon 112.
  • Suurimmassa osassa rannikkoalueita on toimivia joukkoliikenneyhteyksiä (yleensä linja-autoliikennettä, harvemmin junaliikennettä), mutta aikataulut kannattaa selvittää etukäteen - Latviassa: www.1188.lv/satiksme, Virossa: www.peatus.ee, www.tpilet.ee. Kaupungeissa voi käyttää paikallisliikenteen palveluita. Viron saarille pääsee autolautalla: Kihnu, Vormsi (www.veeteed.com), Saarenmaa, Hiidenmaa (www.praamid.ee), Osmussaar (www.osmussaarereisid.ee);
  • Käytettävissä on myös GPX-tiedostoja, ne voi ladata verkkosivulta www.coastalhiking.eu jokaisen päiväreitin kartan yhteydestä.


Palvelut ja infrastruktuuri

Ympäristöystävällinen vaellus

  • Latviassa ja Virossa hanavesi on juomakelpoista ja hyvää. Käytäthän kestokäyttöön tarkoitettua vesipulloa, osta tuotteita pienpakkauksissa ja toimita omat jätteesi lähimpään roskalaatikkoon;
  • Jos otat koiran mukaan vaellukselle, varmista, että lemmikkisi ei hätyyttelisi lintuja ja eläimiä. Pidä koira aina talutusrihmaan kytkettynä, se on koirankin kannalta turvallisin tapa luonnossa liikkumiseen;
  • Suojelualueilla ja kansallispuistoissa on noudatettava paikallisia sääntöjä, Virossa myös nk. jokamiehenoikeutta.  

Lisätietoja saat Länsi-Viron matkailuyhdistyksen ja Baltic Coastal Hiking -verkkosivuilta.


Lähde: coastalhiking.eu

Viimeksi päivitetty: 13.04.2021

Teema: Länsi-Viro, Luontomatkailu