Rannikun vaellusreitti: suosituksia

Lähde: Tõiv Jõul

Rannikun vaellusreitti: suosituksia

Teksti:

Anneli Haabu

Lääne-Eesti Turism

Pitkin Itämeren rantaa kulkeva Rannikun eli Merenrannan vaellusreitti on osa Euroopan kaukovaellusreitistöä E9. Vaellusreitti alkaa Liettuan ja Latvian rajalta Nidan kylästä ja päättyy Virossa Tallinnan satamaan. Reitin pituus on yhteensä 1200 km, siitä 580 km kulkee Latviassa ja 620 km Virossa. Vaellusreitillä voi kulkea molempaan suuntaan – Tallinna voi olla yhtä hyvin vaelluksen lähtöpiste. 

Kulkemalla reittiä Nida – Liepāja – Ventspils – Kolka – Jūrmala – Riika – Saulkrasti – Heinaste – Ikla – Pärnu – Virtsu – Lihula – Haapsalu – Paldiski – Tallinna pääsee tutustumaan runsaaseen 500 luonto-, historialliseen ja kulttuurikohteeseen. Rannikun vaellusreitti kulkee myös Viron saarien: Kihnun, Saarenmaan, Muhun, Hiidenmaan, Vormsin ja Osmussaarin kautta.


Miten Rannikun vaellusreittiä kuljetaan?

Rannikun vaellusreitti koostuu 8 isommasta osuudesta, jotka on taas jaettu 60 yhden päivän kävelyosuuksiin, joiden pituudet vaihtelevat 15-25 kilometriin ja joiden jokaisen päiväosuuden voi valita erilliseksi vaellusmatkaksi.

Viroon sijoittuvat osuudet ovat Pärnunlahden rannikko ja kalastajakylät (Ikla – Virtsu 228 km, kesto 11 päivää), Matsalun kansallispuisto ja Länsi-Viron saaret (Virtsu – Rohuküla 100 km, kesto 5 päivää, niiden lisäksi Saarenmaa, Muhu, Hiidenmaa ja Vormsi), Haapsalu ja rantaruotsalaiset kylät (Tuuru – Nõva 136 km, kesto 6 päivää) sekä Luoteis-Viron rantatöyräät ja vesiputoukset aina Tallinnaan saakka (Nõva – Tallinna 158 km, kesto 8 päivää).

Latviaan sijoittuvat osuudet ovat Dižjūra (Itämeren Kuurinmaan rannikko), Mazjūra (Riianlahden Kuurinmaan rannikko), Jūrmala ja Riika (Latvian suosituin lomakaupunki sekä pääkaupunki) ja Vidzemen rannikko (Riianlahden itärannikko).

  • Vaelluksen voi aloittaa jokaisesta paikasta, johon pääsee ja liikkeelle voi lähteä molempiin suuntiin;
  • Eri osuuksia voi kulkea myös joukkoliikenteellä tai sopia vaikka majoituspaikkojen henkilökunnan kanssa logistiikasta ja matkatavaroiden kuljetuksesta;
  • Luonnossa ovat suunnistusapuna tieviitat ja tiedotustaulut, vaelluksen reitin osoittavat valko-sini-valkoiset merkinnät puissa ja muissa luontokohteissa, kylissä ja kaupungeissa samoissa väreissä painetut tarrat liikennemerkeissä ja sähkötolpissa;
  • Jos reitti kulkee pitkään merenrantaa pitkin eikä suunta muutu, merkintöjä ei ole.

Vaellusreitti kulkee Latviassa lähinnä pitkin hiekkarantoja ja merenrantaniittyjä. Virossa kulkee reitti Haapsalun ja Tallinnan välillä noin 100 km matkan pitkin merenrantaa, muualla on rannikkoviiva hyvin mutkitteleva, on monta pikkuniemeä, laajoja kosteikkoja ja kaislikkoalueita sekä rantaniittyjä, joten noin 500 km voi kulkea pitkin rannikkoalueen teitä ja paikoitellen myös valtatien reunaa. Kaupungeissa ja taajamissa on reitti merkitty jalkakäytäville.

Reitin voi kulkea vuoden ympäri. Kesäkaudella on rannikolla enemmän väkeä, joten merenrantamajoituksen voisi varata hyvissä ajoin. Kesällä voi meriveden lämpötila kohota

+18–20 °C, joten vaeltajilla on hyvät mahdollisuudet vedessä virkistäytymiseen. Syksyllä näkee vaelluksella värikylläisen ruskan – puiden lehdet ovat värjäytyneet ennen talven tuloa, metsistä voi poimia sieniä ja marjoja. Samaan aikaan osuu myös lintujen muuttokausi, saattaa olla sateista ja jopa myrskyisää, osa majoitus- ja ruokailupaikkoja on jo suljettu huippukauden päädyttyä. Talvisin on varauduttava siihen, että osa reitin varrella olevista palveluista ei ole käytettävissä. Kun on kunnon lumipeite ja pakkanen jatkuu, voi joitakin osuuksia kulkea myös hiihtäen. Keväisin voi taas olla todistamassa luonnon heräämistä uuteen kukoistuskauteen – reitin varrella tuoksuvat syreenit, muuttolinnut palaavat etelästä, purot solisevat iloisesti ja puiden silmut avautuvat kevättä tervehtien.

Itämeren rannikolla on hyvin harvoin vakavia luontokatastrofeja, mutta on silti varauduttava melko voimakkaisiin tuulenpuuskiin. Nousu- ja laskuvettä, joka estäisi merenrantaa pitkin liikkumisen, ei ole, mutta merenranta on aina vaihtelevaa ja jokaisella seuraavalla kerralla rannikko saattaa näyttää erilaiselta kuin edellisellä käyntikerralla.

Hyödyllisiä suosituksia

  • Varaa mukaan sopiva määrä käteistä (euroja), sillä pankkiautomaatteja ei ole kovin tiheässä;
  • Viron ja Latvian välisen rajan ylittämiseen vaaditaan matkustusasiakirja;
  • Ota mukaan sopivat ja mukavat jalkineet sekä kosteuden ja tuulenkestävät vaatteet, tarvittavat lääkkeet ja laastarit, lämpimänä vuodenaikana myös auringonsuojavoide ja hyönteiskarkote;
  • Puhelimen lataamiseen on aina hyvä olla mukana järjestelmästä riippumaton akku, on alueista, joihin matkapuhelinverkko ei ulotu, mutta suurimassa osassa majoitus- ja ruokailupaikkoja on WiFi-yhteys;
  • Teltan voi pystyttää ja nuotion voi sytyttää vain siihen tarkoitukseen varatuissa julkisessa käytössä olevilla lepopaikoilla, ranta-alueella on tällainen toiminta kiellettyä:
  • Varmista, että metsässä kulkeminen ei ole palovaroituksen takia kiellettyä. Tietoja palovaroituksista saa Latviassa verkkosivulta www.lvgmc.lv, Virossa – www.emhi.ee. Palon syttyessä soita numeroon 112;
  • Itämeren vesissä ei ole ihmiselle myrkyllisiä tai vaarallisia kasvi- tai eläinlajeja, kyykäärme on ainoa myrkkykäärme, jonka voit reitillä tavata. Rannikon tuntumassa saattaa olla punkkeja.
  • Majoitusmahdollisuuksien tarjonta reitin eri osuuksilla on vaihtelevaa, varaa paikkasi ajoissa, sillä matkailun huippukauden aikana saattavat rannikkopaikat olla jo varattuja;
  • Ateriapalveluiden tarjoajia on rannikkoalueesta riippuen myös vaihtelevasti. On yrityksiä, jotka toimivat vain kesäkaudella, joten aina kannattaa soittaa paikkaan etukäteen ja varmistaa, että se on auki ja palvelee kulkijaa;
  • Rannikun vaellusreitillä sijaitsevat ilmaiset levähdyspaikat on varustettu katoksilla, penkeillä, roskalaatikoilla ja monissa paikoissa on niissä myös nuotio- tai grillauspaikkoja ja vessa;
  • Kauppoja on suuremmissa taajamissa, mutta joillakin reitin osuudella ei ole yhtäkään kauppaa;
  • Lääkärikeskuksia ja apteekkeja on kaupungeissa ja suuremmissa taajamissa. Hätätilanteessa soita numeroon 112.
  • Suurimmassa osassa rannikkoalueita on toimivia joukkoliikenneyhteyksiä (yleensä linja-autoliikennettä, harvemmin junaliikennettä), mutta aikataulut on selvitettävä etukäteen - Latviassa: www.1188.lv/satiksme, Virossa: www.peatus.ee, www.tpilet.ee. Kaupungeissa voi käyttää paikallisliikenteen palveluita. Viron saarille pääsee autolautalla: Kihnu, Vormsi (www.veeteed.com), Saarenmaa, Hiidenmaa (www.praamid.ee), Osmussaar (www.osmussaarereisid.ee);
  • Käytettävissä ovat GPX-tiedostot, ne voi ladata verkkosivulta www.coastalhiking.eu jokaisen päiväreitin kartan yhteydestä.


Palvelut ja infrastruktuuri

Ympäristöystävällinen vaellus

  • Latviassa ja Virossa on hanavesi turvallista ja hyvää. Käytä kestokäyttöön tarkoitettua vesipulloa, osta tuotteita pienpakkauksissa ja toimita omat jätteesi lähimpään roskalaatikkoon;
  • Jos otat koiran mukaan vaellukselle, varmista, että lemmikkisi ei hätyyttelisi lintuja ja eläimiä. Pidä koira aina lenkkiin kytkettynä, se on koirankin kannalta turvallisin tapa luonnossa liikkumiseen;
  • Suojelualueilla ja kansallispuistoissa on noudatettava paikallisia sääntöjä, Virossa myös nk. jokamiehenoikeutta.  

Lisätietoja saat Lääne-Eesti Turismin ja Ranniku Matkarada - verkkosivuilta.


Lähde: coastalhiking.eu

Viimeksi päivitetty: 08.10.2019

Teema: Länsi-Viro, Luontomatkailu

Suosittelemme