Pohjois -Viro oli vuoden 2021 ruoka-alue Virossa. Vuoden ruoka-alueen arvonimi myönnetään vuosittain Viron eri alueille, ja sillä pyritään kannustamaan ihmisiä tutustumaan kunkin alueen paikalliseen ruokakulttuuriin ja -perinteisiin. Alueelliset elintarviketuottajat, ravintolat ja kahvilat maan pohjoisosassa kutsuvatkin kaikki tutustumaan tänä vuonna Pohjois-Viron houkuttelevaan ruokakulttuuriin. Siihen tutustumiseksi olemme myös koonneet tähän joitakin vinkkejä alueen erityispiirteistä.
Peruna
Vuonna 1925 tehdyn tutkimuksen mukaan Pohjois-Viro sekä Viron saaret olivat aluetta, joille oli keskittynyt eniten perunapeltoja koko maassa. Pohjoisvirolaisessa ruokapöydässä tarjoiltiinkin perunaa jossakin muodossa jokaisella aterialla, mikä erotti alueen selvästi muista. Esimerkiksi Harjumaalla ei ollut harvinaista, että 1930-luvulla jopa aamiaiseksi syötiin perunaa lihakastikkeella. Vielä nykyäänkin peruna on merkittävä osa virolaista ruokakulttuuria sekä Pohjois-Virossa että muissa osissa maata, ja laajamittainen perunanviljely muodostaa tärkeän osan maan ruoantuotannosta.
Perunaa monissa muodoissa
Peruna on herkullinen ruoka-aine, joka mahdollistaa monenlaiset valmistustavat.
Kuva: Iris Kivisalu, Visit EstoniaSilakka
Kala on aina ollut tärkeä toimeentulon lähde Viron rannikkoseutujen asukkaille. Erityisesti silakkaa on pyydetty Viron pohjoisrannikolla jo pitkään, ja siksi sillä on edelleen merkittävä rooli pohjoisvirolaisessa keittiössä. Se on erittäin suosittu raaka-aine, jolla on monia eri valmistustapoja sekä kotikeittiöissä että ravintoloissa. Silakka on myös kauppatavaraa, joka on ollut tärkeä tulonlähde Viron rannikkoseutujen asukkaille.
Virolainen kilohaili on erityistä herkkua. Se on kevyesti savustettua ja öljyttyä kalaa, jota myydään tölkeissä.
Kilohaili on virolaista herkkua
Café Mõisa Innamorata -kahvilan Anija Ülle Niinemetsin värikäs kilohailileipä oli finalisti New Estonian Food -kilpailussa.
Kuva: Café Mõisa, Visit EstoniaOhra
Viron maatalouden historiassa pääpaino on ollut viljantuotannossa. Ohra on yksi maan vanhimmista ja tärkeimmistä viljalajeista. Pohjois-Viron viileämpi ilmasto on johtanut siihen, että ohraa kasvatetaan täällä laajemmin kuin muualla maassa. Ohrajauhoista voidaan valmistaa esimerkiksi herkullinen ja ravitseva puuro sekä ohraleipä kefirillä tai hapanmaidolla – karask – joka on yksi Viron kansallisruokalajeista.
Vodka
Vodkan tislaus alkoi Virossa 1500-luvun loppupuolella. Tsaarin aikana suurin osa Virossa tuotetusta alkoholista myytiin Pietariin. Tislaamot sijaitsivat enimmäkseen kartanoissa ja antoivat omistajilleen pitkäaikaisen tuoton.
Vodka on edelleen suosittu juoma. Sitä käytetään myös virolaisessa keittiössä esimerkiksi keittojen ja kastikkeiden valmistamiseen ja erilaisten ruokien liekittämiseen. Nykyään Palmsen ja Sagadin kartanoissa järjestetään alkoholin tislausta ja vodkan tuotantoa esitteleviä työpajoja. Tuliveessa Pohjois-Virossa taas on mahdollista vierailla salaviinamuseossa, joka kertoo tarinan laajasti harjoitetusta viinan salakuljetuksesta, jota kesti koko 1920- ja 1930-lukujen ajan.
Kesäkeittiöt ja kasvihuoneet
Vuosisatojen ajan virolaiset käyttivät kesäisin kesäkeittiöitä. Perinne alkoi hävitä vasta 1900-luvulla. Kesäkeittiöt säilyivät pisimpään Läänemaan ja Harjumaan pohjoisissa maakunnissa. Kesäkeittiöt olivat siellä käytössä vielä 1930-luvulle asti.
1800-luvulla puutarhanhoidon merkityksen kasvaessa kartanoihin rakennettiin kasvihuoneita, joissa voitiin kasvattaa tuoreita yrttejä ja joitakin vihanneksia jopa talvikuukausina. Se ei kuitenkaan ollut kasvihuoneiden ainoa tarkoitus, sillä niissä talvehtivat eksoottiset kasvit, ja ne toimivat myös talvipuutarhoina.
Kokeile pohjoisvirolaista keittiötä
Voit nauttia aitoja pohjoisvirolaisia makuja esimerkiksi seuraavissa kahviloissa ja ravintoloissa:
- Sagadin kartanon ravintola
- Palmsen kartanon kievari
- Altjan trahteri
- Kotiravintola MerMer
- Anijan kartanon kahvila
- Musta Täkun talli
- VildiVilla-kahvila
- Harmoonikumin Mõisaproua söögituba
Tervetuloa makumatkalle Pohjois-Viroon!
