TOP ilmaiset leirintäalueet

Lahemaan kansallispuisto on perustettu vuonna 1971 ja luotu Pohjois-Viron luonnon ja kulttuuriperinnön, biologisen moninaisuuden, maastojen, kansalliskulttuurin ja kestävän luontokäytön säilyttämiseen, tutkimiseen ja esittelemiseen. Lahemaa on Euroopan tärkeimpiä metsänsuojelualueita. Oandun luontokeskuksessa esitellään Lahemaan kansallispuiston luontoa sekä liikkumismahdollisuuksia luonnossa, metsää ja puiden kasvattamista sekä käyttöä kautta aikojen.  Luontokeskuksen pihalta pääsee Oandun luontometsäpolulle ja Võsu-Oandun retkipolulle, yhteyspolkujen kautta myös Majavapolulle ja Altjan oppipolulle.

Kansan suu kertoo tästä kauniista "Viron Sveitsistä", että paholainen on painanut Kõrvemaan maanpinnan ryppyyn. Maisemalle ovat ominaisia "vuoret", suot, suojärvet sekä metsät. Vuoret ovat mannerjään sulamisesta syntyneitä jyrkkiä harjuja. Suurimmat suot ovat Koitjärve, Kõnnu Suursoo ja Võhma sekä Kakerdaja. Järviä ja suurempia suojärviä on melkein sata. Tule vaeltamaan, pyöräilemään, hiihtämään tai kävelemään. Leirintäalueet ja nuotiopaikat kutsuvat sekä luontokuvaajia, lintu- ja eläinharrastajia kuin myös sienestäjiä ja marjastajia. Infopisteestä saat tietoja lomailumahdollisuuksista ja vaellusreiteistä ja voit tutustua näyttelyihin, luontoelokuviin ja opinto-ohjelmiin.

Retkimajat, näkötorni ja pitkospuut kutsuvat Meenikunnon rämeelle useita luonnosta kiinnostuneita. Kyseessä on kaunis levähdysalue. Pitkospuita pitkin kävellessä voi nähdä tavallisia suokasveja: vaiveroja, suokukkia, variksenmarjoja, suopursuja ja tupasvillaa, rämeen reunassa kasvaa myös vaivaiskoivuja. Eniten rämeellä kasvaa moniväristä rahkasammalta. Rämeen reunan umpeen kasvaneesta ojasta voivat rohkeimmat kokeilla maistaa erikoisen makuista rämevettä. Hyvä tietää: Pitkospuita pitkin voi kulkea myös lastenvaunuilla tai pyörätuolilla.

Alam-Pedjan luonnonsuojelualue, joka on perustettu vuonna 1994, on yksi Viron suurimmista suojelualueista ja kuuluu Natura 2000 -suojelualueisiin. Alangon pääarvoksi on sen ekologinen moninaisuus, suoyhteisöt ja joet, jotka tarjoavat suojaa suojelluille linnuille ja niiden asuinpaikoille. Alueelle pääsee Ilmatsalun kalalampien vierestä, josta alkaa myös Ilmatsalu-Käreveren lintutien vaellusreitti, jossa on lintutorni, luokkahuone ja nuotio- ja piknikpaikat. Vaellusreitin ja kalalampien ympäristö on yksi tärkeimmistä vesilintujen pysähdyspaikoista, jossa voi tavata jopa 200 lintulajia, joista monet ovat uhanalaisia.

Neljän tien risteyksen luontopolku kulkee Kõpun niemen pohjoisrannikolla. Polulla on mahdollista tutustua Kõpulle tunnusomaisiin kasviyhdyskuntiin. Möirasoo on pieni lähdesuo, jonka reuna-alueet ovat pengermäisiä. Alueella voi nähdä rauhoitetun marjakuusen. Mägipen siirtolohkare sekä rannalla oleva Süllasoon Jaanikivi (Johanneksen kivi) ovat muistomerkkejä jääkaudesta. Rannalla on omaperäinen kalastajakota. Polun kiertäminen kestää noin tunnin, ja kuivalla säällä sen voi kiertää ilman kumisaappaita. Polun varrella on suuntaviittoja ja infotauluja. Polun lähellä on Kalurikodan metsämökki, jossa on takka, penkit ja pöytä. Mökin vieressä on leirintäalue ja nuotiopaikka.

Raejärven retkipolku ja telttailu-alue on metsien keskellä sijaitseva rauhaa ja hiljaisuutta tarjoava levähdyspaikka. Uimisen ja kalastamisen lisäksi voit nauttia vaihtelevasta luonnosta sekä kävellä Raejärven rantaa pitkin kulkevaa 1,7 km pituista retkipolkua pitkin. 5 m korkuisen näkötornin luokse päästäkseen tulee ylittää silta, riippusilta, pitkospuut ja kaatuneita puita. Levähdyspaikan lähellä tienpengermän vieressä on vuonna 2003 valmistunut kalaporras, jota pitkin kalat pääsevät Urajoesta Raejärveen. Telttailu-alueella on kolme nuotiopaikkaa, puita vajassa, kyläkeinu, käymälät ja roskikset.

Struven ketju on astronomi ja geodeetti Friedrich Georg Wilhelm Struven johdolla Maan koon ja muodon tarkentamiseksi ja tarkkojen topografisten karttojen koostamiseksi perustettu mittausketju, joka koostui 265 mittauspisteestä ja ulottui Pohjoiselta Jäämereltä Mustallemerelle. Yksi mittauspisteistä sijaitsee Kaareperessä Arukülan mäellä. Piste on merkitty tietotaululla ja välittömässä läheisyydessä on Kaareperen frisbeegolfrata, grilli- ja piknikpaikka sekä mukava kyläkeinu.Struven ketju lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 2005.

Suolla, metsässä ja hiekkatiellä kulkeva monipuolinen Selli-Sillaotsan luontopolun vaellusreitti sijaitsee Alam-Pedjan luonnonsuojelualueella. Luontopolun alku kulkee männikön kautta Laevan suon reunalle, jonne on rakennettu 12 m korkuinen Suuretükin näkötorni, josta avautuu upea näkymä. Polku jatkuu pitkospuita (verkolla peitettyjen pitkospuiden leveys 47 cm) ja multapolkua pitkin eri kehitysasteissa olevalle suolle, joka on tunnettu karpalopaikoistaan. Polku kulkee 3,5 km metsässä ja suolla ja 1,2 km hiekkatiellä. Polulla on 11 tietotaulua, kaksi käymälää ja katosta. Polun pituus on 4,7 km.

Mehikoorman sataman ja majakan väliselle alueelle on tehty ympyränmuotoinen, erikorkeuksissa oleva kolmella eri ratkaisulla varustettu polku, jolla vierailijat voivat nauttia Peipsin järven ihanuuksista ja tutustua alueen luontoympäristöön. Polut on sijoitettu niin, että vierailija voi kulkea katkeamattomasti n. 1,3 kilometriä aloittaen ja lopettaen samaan paikkaan. Monipuoliseen polkuun kuuluu sekä korotetut puiset jalkakäytävät, matalat pitkospuut järven rannan kosteassa maastossa että kivetty kevyen liikenteen väylä sataman vesialueen vieressä. Leveämmillä tasanteilla voi järjestää piknikin tai pysähtyä pidemmäksi aikaa seuraamaan ympäröivää luontoa.

Syksyllä 2010 valmistui historiallisella Liivinmaalla, nykyisellä Valgamaalla Viron ja Latvian rajajoen Gaujan (viroksi Koiva) rannoilla 60 km pituinen pyöräilyreitti, joka esittelee kahden maan perinnekulttuurin kohteita. Reitti alkaa Tellingumäen pysäköintialueelta. Reitin päätepisteissä ja rajanylityspaikoissa on lepopaikkoja ja opastauluja, joissa on reitin kartta. Suuntaviitat on sijoitettu sellaisiin risteyksiin, joissa retkeilijä saattaa eksyä. Viitat opastavat myös pääreitin ulkopuolisille nähtävyyksille. Kohteiden opastaulut ovat viroksi, latviaksi ja englanniksi. Samalta pysäköintialueelta voi lähteä myös toiselle, 18-kilometriselle pyöräilyreitille.

Erastvere on Põlva alueen vanhimpia asuinalueita. Erastveressa on säilynyt vanha kartanopuisto, jossa kasvaa Viron korkein lehmus, korkeus 35 metriä. Puiston keskelle, entisen Marie-kirkon perustuksiin on rakennettu Saksan paronien von Ungern-Stembergien -suvun kappeli, jolle on annettu nimi suvun viimeisen Virossa syntyneen jäsenen mukaan; Gerhard. Puiston vieressä sijaitsee upea Erastvere-järvi, jossa on hyvä uida sekä telttailla rannalla. Erastvere-järven koilliskulmasta alkaa Ahja-joki.

Ähijärven 3,5 km luontopolku alkaa Karulan luontokeskuksen luota, jossa on kiva leikkipaikka lapsille ja luontopolku. Tieverkko Ähijärven ympärillä on ollut tiivis ja nykyajasta erilainen. Ähijärven polku esittelee sinulle entisiä kävelyteitä niitä elvyttäen: niittytie, Ähijärven rantapolku, kävelypolku, metsätiet, talvitiet, hevostiet. Ähijärven eteläosassa on Peräjärve-Labassaaren metsät. Järven rannalta näkyy Karulan kukkuloiden eteläpuoliset huiput - Lossi ja Korgemägi, järven yli länteen jää Plaagi vuori.

Pühajärven ympärillä kulkeva luontopolku alkaa Otepään luonnonpuiston keskuksen vierestä. 12 kilometrin pituinen reitti vie Viron omaperäisimmän ja kauneimman järven ympäristöön ja maisemiin. Kierrokselle menee noin 3-6 tuntia. Reitin varrella on lepo- ja nuotiopaikkoja. Osa reitistä (noin 2,2 km) kulkee Pühajärve-Kääriku-maantien vieressä. Reitti sopii sekä patikoitsijoille että pyöräilijöille, mutta polkupyörää on jossain vaiheessa välillä työnnettävä vieressä. Reitille jäävät myös Kiigemäen ja Koolirannan nuotiopaikat jossa on sallittu myös telttailu.

Pohjois-Saarenmaalla sijaitseva Tuhkanan ranta on yksi parhaita uimapaikkoja saaren sillä puolella. Mäntymetsän läpi kulkevat pitkospuut vievät sinut parkkipaikalta 500 metrin levyiselle hiekkarannalle. Saarenmaan eteläpuolen rannoista poiketen täällä vesi syvenee nopeasti. Hieman voimakkaammalla pohjoistuulella voi Tuhkanan rannassa nauttia kunnon aalloista. Urheilun ystäviä rannalla odottaa lentopallokenttä. Ympäröivät metsät tarjoavat löytämisen riemua sienten ja marjojen ystäville. Pysäköintialueella sijaitsevalla RMK:n lepopaikalla on penkki-pöytiä, infotaulu ja kuivakäymälä.

Nõvan virkistys- ja luonnonsuojelualue Länsi-Viron alangolla on perustettu rantamaisemien ja kasviston suojelemiseksi. Se koostuu suurista suoalueista, metsäalueista ja hiekkarannoista. Perakülan ympäristön järviä ympäröivät 5 m korkuiset rantadyynit. Järvissä kasvaa valkoisia lumpeita ja taarnaa. Rannikkoalue kiehtoo surffareita ja rantaelämästä nauttijoita. Metsissä ja soilla on paljon marjoja ja sieniä. Virkistysalueella on infopisteitä, nuotio- ja leirintäalueita. RMK:n Nõvan virkistysalueella sijaitsee Nõvan vierailukeskus, josta saa tietoja ympäristön nähtävyyksistä ja neuvoja vaellusreittien koostamisesta.