UNESCOn maailmanperintölistalla

Lähde: Visit Estonia

UNESCOn maailmanperintölistalla

Viron monipuolinen kulttuuriperintö ei ole jäänyt huomiotta. Vanhoista lauluista, hää- ja saunaperinteistä pääkaupungin arkkitehtuuriin. Sieltä löytyy koko joukko UNESCOn listalla olevia aarteita tutkittavaksi erilaisilla lomilla.

Tallinnan vanhakaupunki

Tallinnan juuret juontavat 1200-luvulle, jolloin saksalaisen ritarikunnan ritarit rakensivat tänne linnan. Pian tämän jälkeen kaupungista kehittyi merkittävä hansaliiton keskus ja sen varallisuutta ovat osoittaneet runsaat julkiset rakennukset, kuten kirkot ja kauppiaiden talot, jotka ovat säilyneet huomattavissa määrin huolimatta tuhoisista tulipaloista ja sodista vuosisatojen saatossa.

Setukaisten lauluperinne

Setukaisten leelot vievät sinut vuosisatojen taakse, jonnekin muinaiseen ja maalaiseen. Setukaiset itse pitävät laulamista luonnollisena ja jokapäiväisenä perinteenä, tapana ilmaista ajatuksia ja tunteita, kerätä muistoja ja välittää niitä tuleville sukupolville. Setomaan lauluperinnettä pitävät elossa sekä vanhempi että nuorempi sukupolvi. Tunnetuimmat paikalliset laulajat kautta historian pystyivät muistamaan jopa 20 000 riimiä ja ansaitsivat tittelin "Setukaisten lauluäiti".

Kihnun saarelaisten perinteinen elämäntapa

Viron länsirannikolla sijaitseva Kihnun saari on noin 600 saarelaisen kotiyhteisö. Saarella kunnioitetaan vieläkin perinnetapoja, jotka ovat säilyneet hyvin nykyaikaan. Käyttäen perinteisiä kangaspuita ja paikallista villaa, naiset kutovat ja neulovat lapasia, sukkia, hameita ja puseroita, joissa on usein kirkkaita värejä, eläviä raitoja ja monimutkaisia kuvioita. Kihnun hääseremonia perustuu esikristillisiin uskomuksiin ja kestää kolme päivää.

Võromaan savusauna

Savusaunaperinne on tärkeä osa jokapäiväistä elämää Viron eteläisimmässä kunnassa Võromaalla. Se käsittää monipuolisia perinteitä mukaan lukien varsinaiset kylpytavat, saunavihtojen tekotaidon, saunan rakentamisen ja korjauksen sekä lihan savustuksen saunassa. Sauna on rakennus tai huone, joka lämmitetään kivillä peitetyllä uunilla, ja jossa on korotettu taso istumiseen tai makoiluun. Savupiippua ei ole ja puiden poltosta syntyvä savu kiertää huoneessa. Savusaunaperinne on ensisijaisesti perheiden tapa, jota on harjoitettu normaalisti lauantaisin, mutta myös ennen suuria juhlia tai perhetapahtumia kehon ja mielen rentoutukseen.

Unescon saaret

Jo vuonna 1990 UNESCO valitsi Länsi-Viron saaret ohjelmaansa "Ihminen ja biosfääri". Ainutlaatuisen, koskemattoman ja monipuolisen luonnon säilymistä ovat helpottaneet paikallisten ihmisten tiedot ja taidot elää vuosisatoja sopusoinnussa luonnon kanssa.

Täällä aukeavat upeat mahdollisuudet kokea elämyksiä niin merellä, metsässä kuin maallakin. Myös avaruus on koskettanut näitä (erityisiä) saaria. 455 miljoonaa vuotta sitten Hiidenmaalla syntynyt halkaisijaltaan 4 km kokoinen Kärdlan meteoriittikraatteri muistuttaa tänäänkin olemassaolostaan terveellisellä arteesisella vedellä. Huomattavasti nuorempi ja pienempi on
Kaalin kraatteri Saarenmaalla. Siellä on Saarten Geopuiston sydän, joka tyydyttää vaativimmankin uteliaisuuden kivilajeista.

(Länsi-Viron) saarten perinteinen, paikallinen ja luonnonmukainen ruoka ovat luoneet perustan ruokafestivaaleille, jotka ovat kuuluisia runsaasta valikoimastaan ja aidoista mauistaan. Lumoavaa ovat myös saarten taide ja erilaiset käsityöt, joiden luomista ovat inspiroineet paikallinen ympäristö, ja joka ei jätä ketään kylmäksi.


Struven geodeettinen ketju

Tarton yliopiston tähtitieteilijän F. G. W. Struven johdolla kehitetty geodeettinen ketju nimitettiin Unescon maailmanperintökohteeksi 15.7.2005. Se luotiin Maan muodon ja koon mittaamiseksi vuosina 1816-1855. Se on 2820 km pituinen pituuspiirijakso, joka ulottuu Pohjois-Norjasta Mustalle merelle. Alkuperäisistä mittauspisteistä on tietojen mukaan säilynyt 34, joista kolme on Virossa. Tartossa Struven ketjun Unescon maailmanperintökohteeksi on Tarton observatorion rakennus. Muistotaulu, joka merkitsee ketjun sijainnin, sijaitsee ulkona observatoriorakennuksen vieressä.

Unescon kirjallisuuskaupunki Tartto

Vuoden 2015 lopussa Tartto otettiin Unescon luovien kaupunkien verkostoon ja se sai kansainvälisen kirjallisuuskaupungin tittelin. Vuonna 2004 luotu luovien kaupunkien verkosto kattaa myös muita aloja: elokuvakaupungit, gastronomiakaupungit, musiikkikaupungit, jne. Yhteensä seitsemän kategoriaa. Kolmena kansainvälisenä aloiteideana Tarton kaupunki esitteli kaupunkitilan kirjalliset hankkeet (pilottihankkeena runous Tarton busseissa), opiskelijoiden käännösyhteistyön kumppanivaltioiden kirjailijoiden esittelemiseksi ja kaupunkien lähiöitä esittelevän kirjallisuusprojektin, jonka kohderyhmänä ovat etenkin tekstien tekijät ja muita kuin perinteisiä elämyksiä etsivät paikalliset ja turistit.

Viron laulu- ja tanssijuhlat

Viiden vuoden välein järjestettävä tapahtuma kokoaa yhteen tuhansia värikkäisiin kansallispukuihin pukeutuneita kuorolaisia ja tanssijoita. Tämän vilkkaan ulkofestivaalin juuret juontavat aina vuoteen 1869, Viron kansallisliikkeen alkuaikoihin. Vaikka ensimmäiset laulujuhlat pidettiin Tartossa (1869), kasvava kiinnostus ja suosio tarkoittivat pian sitä, että festivaalille tarvittiin oma paikkansa. Vuodesta 1928 lähtien tämän rakastetun festivaalin kotina ovat toimineet Tallinnan laulukentät Tallinnan rannikon luonnonkauniin rantamännikön keskellä. Tanssijuhlat ovat uudempi perinne, joka juontaa juurensa vuoteen 1934. Nykyään nämä kaksi perinnettä koetaan erottamattomiksi.

Valokuvat: Kaspar Orasmäe, Jaak Nilson.
Lähde: http://whc.unesco.org/

Viimeksi päivitetty: 17.05.2018

Teema: Historia ja Kulttuuri

Suosittelemme