Viro saunanystävän silmin

Lähde: Tõnu Runnel, Visit Estonia

Viro saunanystävän silmin

Kirjoittaja:

Pekka LinnainenSuomalaisvirolaisen Estofennia.eu -verkkouutispalvelun toimittaja, auktorisoitu kääntäjä ja arvostettu löylymies


Suomalaiset ja virolaiset ovat Unescon tunnustamia saunaperinteen vaalijoita. Toki arvostamme saunaa ilman muiden tunnustustakin. Kaipaamme löylyyn myös matkoilla, mutta saunaan pääsy on turvattua vain toistemme luona.

Erilaiset saunat ovat kylpylöiden ja lomakeskusten valttikortteja, mutta yhä useammin sauna on myös Viron-matkan tarkoitus. Tällöin ei etsitä vain hyvää löylyä, vaan myös tunnelmaa ja alkuperäisyyttä. Tätä on tarjolla monenlaisissa saunoissa, mutta varsinkin kaupunkien ja kyläkeskusten yleisissä saunoissa sekä matkailumaatilojen perinnesaunoissa. Ne edustavat kahta maailmaa, mutta suomalaiset saunaharrastajat kiertävät innokkaasti molemmissa.

Yleiset saunat ovat kaupunkikulttuuria, mutta sekin on syntynyt maaltamuuton tuloksena. Niitä ei lämmitetä matkailijoille, ei varsinkaan ulkomaalaisille, vaan paikallisille asukkaille. Osa on kuntien, osa yksityisten ylläpitämiä, mutta rahasampo on tuskin yksikään. Paikat eivät aina kiillä, mutta rosoisuuskin on aitoutta. Aukioloaikana yleisen saunan ovi on avoinna kenelle tahansa ja siitä astuminen on ”matkailua paikalliseen tapaan”. Ensi kerta vaatii hiukan rohkeuttakin, sillä jokaisella yleisellä saunalla on omat tapansa, joita tulee ensin hiukan tunnustella. Vierailu tuntemattomaan yleiseen saunaan on yhtä aikaa löytöretki, opintomatka ja pieni seikkailu.

Suomalaisille tutuin Viron yleinen sauna on vuonna 1929 avattu Kalma saun, joka sijaitsee Tallinnan Kalamajan kaupunginosassa. Se on avoinna joka päivä aamupäivästä pitkälle iltaan, joten sinne on helppo poiketa vaikka päiväristeilyltä. Pitkän historian saunoja ovat myös Raua-kadun sauna ja Tarton maantien Leilisaun.

Kalman sauna

Kuva: Kalman sauna

Yleisten saunojen määrä väheni pitkään, mutta nyt vanhoja kunnostetaan ja avataan uusiakin. Hyvä esimerkki on Aegviidun 130-vuotias rautatieläisten sauna, joka on palvellut jo kymmenkunta vuotta avoimena. Erityisen paljon yleisiä saunoja on säilynyt Itä-Virumaalla, jonka keskuksissa lämpiää yli kymmenen saunaa. Helpoiten niistä löytää Sillamäen, Narvan ja Narva-Jõesuun saunoihin. Viime mainittu sijaitsee kylpyläkaupungin keskustassa ja jopa Narvanjoen rannalla, mutta se lämpiää vain viikonloppuisin: perjantaisin naisille ja lauantaisin miehille.

Valtaosa Itä-Virumaan yleisistä saunoista, kuten Tallinnan Kalmakin lämpiää puulla. Tämä yhdistää niitä perinteisiin maalaissaunoihin, joista alkuperäisin on savusauna. Tästä suomalaiset ja virolaiset ovat yhtä mieltä.

Vuoden 2014 lopulla suomalaiset säpsähtivät. Võrumaan savusaunaperinne oli hyväksytty Unescon kulttuuriperinnön luetteloon. Tämä herätti keskustelua, ehkä kateuttakin, mutta siihen ei ollut syytä. Hirsiset, ristisalvoksin rakennetut savusaunat yhdistävät kaikkia itämerensuomalaisia, niin suomalaisia, karjalaisia kuin muita virolaisia. Kysymys ei ollut paremmuudesta, vaan Võrumaan saunatavoista, jotka ovat selviytyneet hyvin nykyajan vaikutteista, yhtä lailla rakennustaidoista, lämmittämisestä, kylpemisestä, vihtomisesta kuin lihan palvaamisesta.

Toisaalta kysymys on juuri paremmuudesta, sillä Võrumaalla ainoa oikea sauna on savusauna, ”savvusann”, kuten sitä võrun kielellä kutsutaan. Yleiskielen sana on ”suitsusaun”. Maakunnan tunnetuimman ”saunanoidan”, Mooskan talon emännän Eda Veerojan mukaan lämmitys luo yhteyden saunaan ja rauhoittaa mielen. Tämä olisi koskaan mahdollista sähkösaunassa, jossa vain kipaistaan löylyssä. Võrumaalla saunotaan rauhassa ja ajan kanssa. Tapaan kuuluu tervehtiä kiuasta ja sen äärellä saatetaan tehdä loitsujakin. Luonnollisesti myös vihdotaan tai oikeammin asetutaan lauteelle toisen ihmisen vihdottavaksi. Vihtoja on sidottu useasta puulajista, joukossa myös odotettu katajavihta.

Joka Võrumaalle lähtee, löytää savusaunaankin. Niiden määrä kasvaa muissakin maakunnissa. Unescon listaus on ollut eduksi koko Virolle. Se on innostanut kehittämään saunapalveluita ja herättänyt suomalaisten kiinnostusta. Virossa on myös todellisia saunakeitaita kuten Viru-Nigulassa sijaitseva Lammasmäen lomakeskus, jossa lämpiää useita erityyppisiä saunoja. Savusaunojen ohella tarjolla on esimerkiksi joessa kelluva turvesauna.

Lammasmäen isäntä Meelis Parijõgi on innokas saunaharrastaja, joka ollut aloitteentekijänä myös matkailutalojen Saunatie-hankkeessa. Mukana olevat liki kolmekymmentä yritystä jakavat tietoa toistensa palveluista. Vieraat saavat myös saunapassin ja siihen leimoja käynneistään eri saunoissa. Tämä idea sopisi myös yleisiin saunoihin.

Viimeksi päivitetty: 09.04.2021

Teema: Terveys ja hyvinvointi

Misä tiedät virolaisesta kulttuurista ja historiasta? Testaa tietosi ja voita!