Pärnun aallonmurtaja

Pärnu on aina ollut tärkeä satamakaupunki. Jottei hiekka kasaantuisi joen suistoalueelle, paikalle rakennettiin 1800-luvun alussa pärnulaisten kauppiaiden vaatimuksesta tammihirsiset esteet.
Niiden hajoamisen jälkeen aloitettiin pysyvämpien kiviaallonmurtajien ja rannikkolinnoitusten rakentaminen ja laivaväylän syvennys. Paikalliset maanviljelijät toivat molempiin meriaallonmurtajiin kiviä ympäristöstä ja Kihnun saaren rannoilta. Rakennustyö valmistui vuonna 1869.
Kahden kilometrin pituiset aallonmurtajat ovat pysyneet muuttumattomina ja tulleet lomailijoiden suosikkikävelypaikaksi. Pärnun symboliksi on muodostunut joen vasemmalla rannalla oleva aallonmurtaja, jonne vie rantapuistosta pitkospuut. Aallonmurtaja jää ajoittain kokonaan veden alle, mutta matalassa vedessä on nähtävissä jopa aikaisemman puuaallonmurtajan pylväiden päät.

Pärnun aallonmurtajalla on romanttinen sädekehä - tarinan mukaan aallonmurtajan loppuun kävely ja siellä suutelu tuo rakastavaisille onnea.

Pärnu on aina ollut tärkeä satamakaupunki. Jottei hiekka kasaantuisi joen suistoalueelle, paikalle rakennettiin 1800-luvun alussa pärnulaisten kauppiaiden vaatimuksesta tammihirsiset esteet.
Niiden hajoamisen jälkeen aloitettiin pysyvämpien

Ominaisuudet ja varusteet