20.09.2021
Suomalaisten matkavalmiutta selvittävän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes kolmannes (31 %) matkustamiseen jo ylipäätään halukkaista suomalaisista ilmoitti suunnittelevansa Viron-matkaa vielä kuluvan vuoden puolella. Toinen kolmannes (34 %) kertoi matkustavansa Viroon vuonna 2022. Eniten Virossa kiinnostavat ravintolat, ostosmahdollisuudet ja yöelämä. Viron palvelut ovat kaikille avoinna rokotustodistuksella tai negatiivisella koronatestillä.
Visit Estonian teettämässä kyselyssä selvitettiin syitä matkustaa Viroon ja koronapandemian yleistä vaikutusta matkahalukkuuteen. Suomalaiset ovat yli kymmenen vuoden ajan antaneet Virolle matkakohteena säännöllisesti korkean arvosanan: sinne on helppo mennä ja matkustamista helpottavan ja sikäläisiä kohteita käsittelevän tiedon löytäminen on vaivatonta. Suomalaismatkailijat myös kokevat, että he ovat Viroon tervetulleita ja paikallisten ravintoloiden hinta-laatusuhde on hyvä.
Vielä vuonna 2019 22 % kaikista suomalaisten tekemistä vapaa-ajanmatkoista suuntautui Viroon (1,8 miljoonaa matkaa) ja lähes kaikki matkustamisesta kiinnostuneet 18–79-vuotiaista suomalaisista ovat jo käyneet Virossa. Pandemia luonnollisesti pysäytti liikenteen myös suomalaisille tutuimpaan kohteeseen, joten vuoden 2020 Viroon matkusti noin viisi kertaa vähemmän suomalaisia kuin sitä ennen.
”Meitä lämmittää suuresti se, että joka kolmas reissuvalmis suomalainen mielii jo tänä syksynä Viroon. Tänne on koronasulun aikana syntynyt valtavasti uutta koettavaa ja myös vanhoja tuttuja paikkoja on päivitetty. Hotelleissa, ravintoloissa, museoissa ja muissa kohteissa on kiinnitetty erityistä huomiota turvallisen ja miellyttävän matkakokemuksen varmistamiseksi”, kertoo Viron matkailuviraston johtaja Liina-Maria Lepik.
Viro on avoinna rokotetuille ja testatuille
Viron kaikki palvelut ovat avoinna niille, joilla on esittää Omakannasta löytyvä EU-koronarokotustodistus tai negatiivinen koronatesti. Rokotustodistuksen puuttuessa useat ravintolat, teatterit ja muut kohteet tarjoavat asiakkailleen mahdollisuuden tehdä sisäänpääsyn mahdollistavia pikatestejä paikan päällä odottaessa.
Valtaosa Viron matkaa suunnittelevista aikoo jäädä maahan yöksi. Niistä, jotka tänä ja ensi vuonna suuntaisivat Viroon, haluaisi 42 % viipyä maassa 2-3 yötä ja 37 % yhden yön yli. Päivämatkan suunnittelijoiden osuus on kahdessa vuodessa kasvanut vain hieman, eli reiluun neljännekseen (22 % -> 28 %). Päivämatkat sisältävät myös risteilyt, joiden aikana yövytään laivassa.
Matkat Tallinnan ulkopuolelle ovat hieman houkuttelevampia kuin pari vuotta sitten
Tallinnan ulkopuolelle suomalaisia houkuttelee pienempien paikkojen rauha sekä luonnollinen ja aito idylli. Vain noin neljännes Viroon nyt matkustamista harkitsevista suomalaisista kokee, että ei haluaisi viettää aikaa pääkaupungin ulkopuolella.
”Käytännössä kaikki vastaajat ovat jo käyneet Tallinnassa. Toiseksi suosituin kohde on odotetusti Pärnu (jo käynyt 43 %), jota seuraavat Tartto (25 %) ja Saarenmaa (20 %). Kun muutama vuosi sitten suomalaiset vieraamme perustelivat vain Tallinnassa pysymistä ajanpuutteella, nyt syyksi kerrottiin myös se, että Tallinnassa on nyt varmasti riittävästi kaikkea kiinnostavaa ja se riittää tällä erää”, jatkaa Lepik ja lisää:
”Tulkitsen tätä siten, että suomalaisten ensimmäinen uusi matkailijavirta tulee syyslomalla ja sen jälkeen alkavina pikkujouluviikonloppuina keskittymään Tallinnaan, josta ollaan pakosta jouduttu olemaan liian kauan poissa. Toisaalta tämä antaa meille muistutuksen siitä, että suomalaisille tulee esitellä upeita kohteita myös Tallinnan ulkopuolelta.”
Ravintolat vetävät Viroon
Viroon matkustettaessa suomalaisia kiinnostavat eniten ravintolat, ostosmahdollisuudet ja yöelämä. Myös arkkitehtuurista ja kylpyläpalveluista ollaan kiinnostuneita. Varttuneemmat suomalaiset suosivat matkallaan enemmän aikaa vaativia kohteita (arkkitehtuuri, kartanot, museot, klassisen kulttuurin tapahtumat), ja myös kauneuspalveluita pidetään tärkeänä syynä matkustaa. Nuoremmat arvostavat puolestaan aktiivisempia ja sosiaalisempia toimintoja (seikkailuloma, yöelämä, ravintolat ja kahvilat) Viron-matkallaan.
Kesäkuussa suoritettuun tutkimukseen osallistui 1000 suomalaista vastaajaa (18-79-vuotiaita), jotka olivat matkustaneet ulkomaille vähintään kerran 3-4 vuoden aikana ennen pandemiaa. Tutkimuksen toteutuksesta vastasivat RAIT Faktum&Ariko ja Bilendi Oy. Hanketta tukee Euroopan aluekehitysrahasto.
