public.homepage.logo
Ruokaa eri alueiltaLähde: Priidu Saart

Ruokaa Viron eri alueilta

Virolaisen keittiön kirjo kattaa erilaisten alueiden erilaiset herkut.

Viron ruokakulttuuri on monipuolinen ja vaihteleva, heijastaen maan eri alueiden ainutlaatuisia perinteitä ja historiaa. Jokaisella alueella on omat tunnusomaiset ruokalajinsa ja valmistustapansa, jotka kertovat tarinoita menneistä ajoista, luonnon antimista ja paikallisesta elämäntavasta. Tässä tekstissä tutustumme Viron eri alueiden ruokaperinteisiin ja eri seutujen gastronomisiin erityispiirteisiin. 

Mulgimaan maut

Mulgimaa on Etelä-Virossa sijaitseva alue, jolla on oma kulttuurinsa, perinteensä ja murteensa. Niiden lisäksi alueella on myös omat perinneruokansa. Mulgimaan keittiö on yksinkertainen, mutta ravitseva, ja siinä korostuvat paikalliset raaka-aineet sekä perinteiset valmistustavat.

Tunnetuin mulgimaalainen ruoka on "mulgipuder", ohra- ja perunapuuro, joka tarjoillaan usein voinokareen ja paistetun pekonin kera. Tämä ruoka kuvastaa Mulgimaan keittiön yksinkertaisuutta ja makujen maanläheisyyttä. Toinen suosittu ruoka on "mulgikapsad," joka on haudutettu kaalipata, johon lisätään ohraa ja sianlihaa. 

Mulgimaan ruokakulttuurissa näkyvät myös säilöntäperinteet. Paikalliset marjat, sienet ja vihannekset säilötään hilloiksi, suolakurkkuiksi ja marinoiduiksi tuotteiksi, jotta niitä voidaan käyttää ympäri vuoden.

Mulgimaan ruokakulttuuri heijastaa alueen historiallista elämäntapaa, jossa korostuvat itseviljellyt ja -valmistetut ruoat sekä yhteisöllisyys. Tämä perinteinen keittiö on tärkeä osa Mulgimaan kulttuuriperintöä ja identiteettiä.

 

 

 

Mulgimaan herkkuja

Lähde: Peter Paxx

Tutustu Mulgimaan makuihin näissä ravintoloissa

Setukaisten perinneruokia 

Setomaan ruokakulttuuri on rikas ja monipuolinen, juurtunut syvälle alueen historiaan ja perinteisiin. Setomaa sijaitsee Viron ja Venäjän rajalla, mikä on vaikuttanut sen ruokaperinteisiin tuoden niihin vaikutteita molemmista kulttuureista.

Setomaan ruokakulttuurissa korostuvat paikalliset raaka-aineet ja perinteiset valmistustavat. Yksi tunnetuimmista setomaalaisista ruoista on "suulliim," joka on sakea lihakeitto, usein maustettuna sipulilla ja valkosipulilla. Muita perinteisiä ruokia ovat erilaiset piirakat, kuten "karask," joka on ohraleivästä valmistettu suolainen leivonnainen, ja "sõir," joka on paikallinen tuorejuusto.

Setomaalla arvostetaan myös säilöntäperinteitä. Marjat, sienet ja vihannekset säilötään usein hilloina, suolakurkkuina ja marinoituina tuotteina, jotta niistä voidaan nauttia ympäri vuoden. Hunaja on tärkeä makeutusaine ja sitä käytetään monissa jälkiruoissa sekä juomissa.

Rituaaliruokien rooli on merkittävä, erityisesti ortodoksisten juhlien yhteydessä, jolloin valmistetaan erityisiä ruokia juhlistamaan tärkeitä uskonnollisia tapahtumia. Esimerkiksi pääsiäisen aikaan valmistetaan "pasha" ja "kulitsa," jotka ovat perinteisiä ortodoksisia leivonnaisia.

Setomaan perinteissä näkyy venäläinen vaikutus

Lähde: Priidu Saart

Ravintoloita Setomaalla

Peipsijärvellä nautitaan sipulia ja kalaa

Peipsijärven alue on yksi omaperäisimmistä vähemmistökulttuurien alueista Virossa ja koko Baltiassa. Sen erikoispiirteet syntyvät kolmen kulttuurin sekoittumisesta. Vanhimman niistä muodostavat vuosisatoja sitten alueelle asettautuneet alunperin Venäjältä tulevat vanhauskoiset. He ovat saaneet elinkeinonsa perinteisesti kalastuksesta ja sipulin viljelystä. Peipsin sipulit ja kalat tunnetaankin kaikkialla Virossa. Virolaiset ovat puolestaan viljelleet maata ja tehneet työtä kolmannen kulttuurin, baltiansaksalaisten kartanoiden, hyväksi. 

Sipulia kasvatetaan käytännössä lähes jokaisen talon pihassa ja kasvimaalla Peipsin rannalla. Peipsin sipulit eroavat muista virolaisista sipuleista litteän muotonsa ja pehmeän makunsa vuoksi. Väriltään ne ovat joko punakeltaisia, punaruskeita tai keltaisia.

Peipsin alueen kulta-aikaa on elo-syyskuun vaihde. Silloin sipulisato kypsyy ja paikalliskulttuuri on vahvimmillaan: Tienvieret ovat täynnä toinen toistaan näyttävämpiä sipulilettejä ja vanhauskoisia mummoja niitä myymässä. Vaikka juuri sipulilettejä pitää ehdottomasti saada, ei kannata rajoittua vain niiden hankintaan, sillä tienvarren myyjiltä löytyy ihania säilykkeitä, erikoisia kuivattuja herkkuja, karpaloita, paikallista kola-sokeria sekä kalaa mitä erilaisimmissa muodoissa (kuvattuna, suolattuna, marinoituna). Kaikki tämä on tietenkin luomua, rakkaudella valmistettua ja rukouksin saateltua. Erityisen suositeltavaa on vierailu elokuussa järjestettävällä Peipsin ruokakadulla, jonka 175 kilometrin pituus täyttyy toinen toistaan herkullisempia makuja esittelevistä popup-ravintoloista.

Sipulitien makuja

Lähde: Magnus Heinmets

Ravintoloita Peipsijärven ympäristössä

Inspiroidu