Kirkko valmistui vuonna 1935, arkkitehti Märt Merivälja.

Rakennus ei noudata puhdasta ja tavanomaista ortodoksikirkon arkkitehtuuria. Kirkon aumakatto kuvastaa 1920-30 -lukujen kansallisromanttista aikaa. Viilukaton keskeltä pistää esille vaatimaton pyöreä torni.

Ortodoksikirkolle tyypillistä sipulitornia ei rakennettu paikallisväestön toivomuksesta. Vuoden 1938 heinäkuun Päivälehdessä kirjoitettiin: ”Torni jätettiin v.1935 rakentamatta, koska jotkut seurakunnan jäsenistä eivät pitäneet projektissa olleesta sipulinmuotoisesta tornista”.

Kirkko on kirjattu Viron tasavallan kulttuuriperintöjen luetteloon.