Viro Unescon listoilla

Viron monipuolinen kulttuuriperintö ei ole jäänyt huomaamatta. Unescon aarteet, joihin kannattaa tutustua millä tahansa lomamatkalla, vaihtelevat arkkitehtuurista ja laulusta saunaperinteeseen biosfäärialueisiin, koulutusprojekteihin ja luoviin kaupunkeihin.

Olipa kiinnostuksesi historiaan, arkkitehtuuriin, perinteisiin käsityöihin tai musiikkiin, Virossa on tutkittavaa. UNESCO:n listat on jaettu aiheittain, joissa virolaiset aarteet on merkitty:

• Maailmanperintökohteet Virossa
• Maailman muistitietorekisteri
• Aineeton kulttuuriperintö
• Biosfäärialueet
• Luovat kaupungit Virossa

Yhteensä UNESCO listasi nämä 12 osa-aluetta virolaista kulttuuria ja maisemaa ansaitsevina säilyttää ja kansainvälisesti tunnustaa.

Maailmanperintökohteet Virossa

Maailmanperintökohde on alue, ympäristö tai esine, joka kertoo ainutlaatuisella tavalla maapallon ja ihmiskunnan tarinaa. Virossa on kaksi maailmanperintökohdetta: Tallinnan Vanhakaupunki ja Struven ketju.

Tallinnan Vanhakaupunki

Tallinnan juuret ulottuvat 1200-luvulle, jolloin Saksalaisen ritarikunnan lähetystyöritarit rakensivat tänne linnan. Pian sen jälkeen Tallinnasta kehittyi yksi Hansaliiton tärkeimmistä keskuksista.

Kaupungin vauraudesta todistavat upeat julkiset rakennukset, kuten kirkot ja kauppatalot, jotka ovat säilyneet hämmästyttävän hyvin seuraavien vuosisatojen tulipalojen ja sodan tuhoista huolimatta. Tallinnan Vanhakaupunki onkin yksi parhaiten säilyneistä keskiaikaisista kaupungeista Euroopassa.

Struven ketju

Maapallon muotoa ja kokoa mitattiin vuosina 1816-1855 Tarton yliopiston tähtitieteilijä Friedrich Georg Wilhelm Struven johdolla. Mittaamisessa käytettiin Struven geodeettista ketjua, joka merkittiin Unescon maailmanperintöluetteloon 15. heinäkuuta 2005. Struven ketju on pitkänomainen geodeettisten mittauspisteiden verkosto, joka seuraa pituuskaaren kulkua. Ketju on lähes 2820 kilometriä pitkä, ja se ulottuu Pohjois-Norjasta Mustallemerelle. Alkuperäisistä mittauspisteistä on säilynyt 34, joista kolme sijaitsee Virossa: kaksi pistettä Võiveressä ja Simunassa sekä yksi Tarton tähtitorniin. Muistolaatat merkitsevät kyseiset paikat.

Tarton tähtitorni on julistettu Unescon maailmanperintökohteeksi. Ketjun sijaintia osoittava laatta on ulkona, observatorion vieressä.

Maailman muistitietorekisteri

UNESCOn Maailman muistitietorekisterissä on listattu hyvin dokumentoidut maailmanlaajuisesti merkittävät tapahtumat.

Baltian ketju

Maailman muisti on vuonna 1992 perustettu Unescon ohjelma, jonka tavoitteena on säilyttää ihmiskunnan merkittävät arkistot ja kirjastokokelmat, joihin sisältyy tietoa ihmiskunnan historialle tärkeistä tapahtumista.

Baltian ketju oli suuri Neuvostoliiton itsenäisyysmielenosoitus, joka järjestettiin 23. elokuuta 1989 Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Mielenosoituksen aikana noin kaksi miljoonaa ihmistä liittyi yhteen ja muodosti 600 kilometrin pituisen ihmisketjun, joka yhdisti kolme Baltian pääkaupunkia. Lillin kylässä Etelä-Virossa voit vierailla Baltian ketjun muistomerkillä.

Aineeton kulttuuriperintö

Aineeton kulttuuriperintö koostuu sukupolvelta toiselle välittyneistä perinteistä, tavoista ja käytännöistä. Esimerkiksi erilaiset käsityön muodot, rituaalit, juhlat, musiikki ja tarinankerronta.

Võrumaan savusaunaperinne

Savusaunaperinne on tärkeä osa jokapäiväistä elämää Viron eteläosassa Võrumaalla. Siihen liittyy runsaasti vanhoja tapoja, joihin kuuluvat erilaiset kylpytottumukset, saunojen rakentaminen ja korjaus sekä lihatuotteiden paistaminen saunassa.

Savusauna eroaa tavallisesta saunasta siinä, että savupiippua ei ole, ja palavan puun savu kiertää huoneessa. Savusaunaperinne on ensisijaisesti perheen piirissä kulkeva perinne, jossa lauantai on yleinen saunapäivä.

Tietenkin Virossa on useita savusaunoja ympäriinsä. Löydä se, joka sopii sinulle parhaiten.

Kihnun saaren perinteinen elämäntapa

Viron länsirannikolla sijaitsevalla Kihnun saarella asuu noin 600 ihmistä. Saarella on asti läheiset siteet perinteisiin juuriinsa, joita pidetään elossa ja ylläpidetään edelleen.

Naiset kutovat ja neulovat perinteisillä kangaspuilla ja paikallisella villalla käsineitä, sukkia, hameita ja puseroita, jolle on ominaista kirkkaat värit, eloisat raidalliset kuviot ja taidokas kirjonta. Kihnun hääseremonialla on esikristillinen juuret ja se kestää kolme päivää.

Setomaan lauluperinteet

Seto Leelo, Etelä-Viron setukaisten perinteinen laulu, vie matkalle vuosisatojen taakse muinaiseen paikkaan maaseudulle. Setukaisille laulaminen on luonnollista ja tärkeä osa arkea. Se on tapa ilmaista ajatuksia ja tunteita, säilyttää muistoja ja välittää niitä tuleville sukupolville.

Setomaan lauluperinne on säilynyt ja hyvässä kunnossa vanhempien ja nuorempien sukupolvien toimesta. Tunnetuimmat paikalliset laulajat kautta historian ovat pystyneet lausumaan jopa 20 000 säettä ja kantamaan Setokaisten Laulujen Äidin tunnustusta.

Viron, Latvian ja Liettuan laulu- ja tanssijuhlaperinne

Tämä perinne on yhteinen kolmelle Baltian maalle, jotka jakavat sen myös Unescon listoilla.

Virossa festivaali sai alkunsa jo vuonna 1869 Viron kansallisen liikehdinnän alkaessa. Siitä lähtien laulujuhlat on järjestetty viiden vuoden välein, ja niillä esiintyy tuhansia kuorolaisia ​​ja tanssijoita värikkäissä kansallispuvuissa. Ensimmäiset laulujuhlat pidettiin Tartossa (1869), mutta kasvava kiinnostus ja suosio johtivat siihen, että juhlalle tarvittiin pian oma paikka.

Vuodesta 1928 lähtien Tallinnan rannikon maalauksellisten mäntymetsien keskellä sijaitseva Laululava on ollut erittäin suositun festivaalin kotipaikka.

Tämä säännöllinen suuri festivaali tunnetaan historiallisesta merkityksestään Virolle ja virolaisille: vuonna 1988 Tallinnan laululavalla järjestettiin joukkomielenosoituksia, joita pidetään niin sanotun "laulavan vallankumouksen" alkuna.

Tanssitapahtumat ovat uudempi perinne, joka ulottuu vuoteen 1934. Nykyään molemmat perinteet ovat erottamattomia.

Soomaan kansallispuiston haapiot

Soomaan haapio on osa virolaista ja suomalais-ugrilaista kulttuuriperintöä, joka näkyy haapion eli yhdestä puusta veistetyn veneen perinteisissä rakennustekniikoissa ja sen monipuolisissa käyttötarkoituksissa. Haapiota on käytetty muun muassa arkisena kulkuneuvona Soomaan kansallispuiston vuotuisten tulvien aikana.

Vaikka Soomaan haapiokulttuuri on tällä hetkellä varsin elinkelpoinen viiden kanoottimestarin ja Soomaan tukiyhteisön ansiosta, vaatii sen pidempiaikainen säilyminen Soomaalla lisäponnisteluja ja suojelutoimia.

Joulukuusta 2021 lähtien Soomaan haapioiden valmistus ja käyttö ovat olleet Unescon maailmanperintöluettelossa.

Biosfäärialueet

Länsi-Viron saariston biosfäärialue

Alueen kokonaispinta-ala on ​1 560 078 hehtaaria ja se jakautuu kolmelle maakunnalle - Saaren, Hiiden ja Läänen maakunnalle. Syy siihen, miksi Länsi-Viron saaret valittiin Unescon Ihminen ja biosfääri -ohjelmaan, on Länsi-Viron ainutlaatuinen ja monimuotoinen luonto, joka on säilynyt johtuen asukkaiden kyvystä elää sopusoinnussa saarten herkän ympäristön kanssa. Asukkaiden tieto ja taidot ovat auttaneet säilyttämään ainutlaatuisen, koskemattoman ja monimuotoisen luonnon satojen vuosien ajan. Alue tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet kokea merta, metsää ja maaseutua.

Länsi-Viron saarten perinteiset, paikalliset ja herkulliset ruoat tunnetaan Virossa hyvin. Myös koskemattomasta luonnosta vaikutteita saaneet saarten käsityöt ovat kiehtovia.

Luovat kaupungit Virossa

Tartto: Unescon kirjallisuuden kaupunki

Vuoden 2015 lopussa Tartto liitettiin Unescon luovien kaupunkien verkostoon ja se sai "Kansainvälisen kirjallisuuden kaupungin" tittelin.

Kolmena kansainvälisenä aloiteideana Tarton kaupungilla on kirjallisuushankkeita (pilottiprojektina Bussirunoutta Tarton kaupunkibusseissa), käännösalan opiskelijoiden yhteistyötä kumppanimaiden kirjailijoiden kanssa sekä kirjallinen projekti, jonka kohdeyleisöä ovat ensisijaisesti tekstien tekijät sekä paikalliset asukkaat ja ei-perinteisiä elämyksiä etsivät turistit.

Luova Viljandi

Vuodesta 2019 lähtien Viljandi on ollut yksi Unescon luovista kaupungeista. Unesco luokittelee nämä luovat kaupungit "ideoiden ja innovatiivisten käytäntöjen laboratorioiksi". Innovatiivisen ajattelun ja toiminnan kautta ne antavat "konkreettisen panoksen" kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Valituille kaupungeille on ominaista erilaiset taiteenmuodot - Unescon julistuksen mukaan Viljandin erikoisuuksia ovat käsityö ja kansantaide. Vuoden ympäri monet tapahtumat järjestetään Viljandin Perinnemusiikin aitta (Pärimusmuusika Ait).

Etelä-Viron kaupunki tunnetaan vuotuisista kansanmusiikkifestivaaleistaan, joita on pidetty vuodesta 1993 ja joka houkuttelee noin 25 000 kävijää vuosittain.

Tallinna: Unescon musiikkikaupunki

Vuonna 2022 Tallinna saa Unescon musiikkikaupungin tittelin. Tämä tekee Viron pääkaupungista yhden 49 uudesta kaupungista, jotka on nimetty Unescon Creative Cities Networkin jäseneksi.

Tallinna on Viron suurin musiikkikulttuurin keskus, jossa järjestetään laulu- ja tanssifestivaaleja sekä suuria kansainvälisiä festivaaleja ja konsertteja. Tunnetuin esimerkki kaupungin rikkaasta musiikkihistoriasta on vuonna 1869 perustettu Viron laulu- ja tanssijuhla.

Tallinn Music Week on toinen toistuva suuri musiikkitapahtuma, joka on myös juurtunut Viron pääkaupunkiin.