Huhtikuun 27. päivänä 2011 vietetään Tarton vanhan tähtitornin eli observatorion 200-vuotisjuhlia. Tähtitorni valmistui vuonna 1810 Toomemäelle, jossa keskiajalla sijaitsi piispanlinnoitus. Sen arkkitehtuurista vastasi Tarton yliopiston päärakennuksenkin piirtänyt Johann Wilhelm Krause.

Maailman tiedehistoriaan tarttolaiset johdatti astronomi Friedrich Georg Wilhelm Struve, joka  parikymmenvuotisen Tarton observatorion johtajuutensa aikaan vuonna 1835 mittasi ensimmäisenä tiedemiehenä tähden etäisyyden Maasta sekä luetteloi tuhansien kaksoistähtien sijainnit avaruudessa. Työn mahdollisti Struven jo aiemmin eli vuonna 1824 tähtitornille hankkima Frauhoferin refraktori, joka oli aikansa suurin ja paras linssikaukoputkijärjestelmä.

Struven johtamista tutkimustöistä tunnetuimpia on myös maapallon tarkan koon ja muodon mittaamiseksi Pohjoisen jäämeren ja Mustanmeren välille luotu kolmiomittauspisteiden verkosto eli Struven ketju. Vuonna 1855 valmistuneiden mittausten jälkeen ketju on ollut suureksi avuksi kartoittamistieteille.

Observatorion 200-vuotisjuhlaa varten Tarton tähtitorni on restauroitu perusteellisesti. Sen museotiloissa yleisö voi mm. tutustua Fraunhoferin ja Zeissin kaukoputkijärjestelmiin, arabialaiseen taivaspalloon 1200–1300-luvulta, Golitsyn-Vilipin seismografiin sekä muihin 1900-luvulta peräisin oleviin laitteisiin. Toimintakeskuksessa järjestetään myös planetaarioesityksiä ja havainnointi-iltoja.

Avajaispäivän erikoisohjelman jälkeen, alkaen 28.4. Tarton tähtitorni on avoinna yleisölle tiistaista sunnuntaihin kello 10–18 ympäri vuoden. Aikuisten pääsylippu museoon maksaa 2,60€, koululaisten ja opiskelijoiden lippu 1,60€ ja perhelippu 6,50€. Planetaarioesitys maksaa 2€.