Vaikka Ludmilla Siim (1938) ja Jüri Palm (1937–2002) kuuluvat syntymävuosiensa perusteella samaan poptaiteesta ja hyperrealismista vaikutteita saaneeseen taiteilijasukupolveen, voi sanoa, että kumpikin on suhteessaan kaupunkimiljööseen vahvasti omintakeinen – yksin kaupungissa.

Ludmilla Siimin kaupunki on valoisa modernistinen city – ei niinkään seitsemänkymmenluvun vasta kohoava Tallinna, vaan pikemmin kuva sen tulevaisuudesta. Se on kaupunkitilan uudenaikaisimpien osien – ensimmäisten lasisten tornitalojen ja uudislähiöissä asuvien nuorten kaupunkilaisten – Tallinna. Jüri Palmin kaupunki on kuvitteellinen öinen metropoli, jonka asukkaat muistuttavat silloisten länsimaailman elokuvien sankareita – moottoripyörillään roskakasojen halki kaahaavia motoristeja, farkkupukuisia gangstereita, punahuulisia vamppeja ja hattupäisiä kuljeksijoita.

Sekä Siim että Palm tuovat katsojan eteen taiteellisia metropoleja, joilla ei juuri ole tekemistä taiteilijoita tuolloin tosielämässä ympäröineiden kaupunkien kanssa – niistä voi löytää vaikkapa virolaisen taiteen ensimmäiset urbaanit kaleidoskoopit, suurkaupungin huuman, metropolierotiikan ja kaupunkielämän hektisyyteen viittaavan liioitellun perspektiivin. Toisaalta 1970-luvun Tallinna on kaupunki, jossa kohoavat vasta ensimmäiset kansainvälisen tyylin tornitalot, jossa ei vielä ole liukuportaita, maissintähkäksi nimitettyä Olümpia-hotellia, televisiotaloa, Linnahalliksi kutsuttua monitoimirakennusta, nelikaistaista Piritan tietä, TOP-purjehduskeskusta eikä uutta lentoasemaa. Näin ollen sekä Siimin että Palmin kaupunkikuvitelmista voi etsiä reaktioita modernisoitumiseen yleisemmin, äkkinäisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyviä pelkoja ja toiveita, visioita, huumaa, fantasmagorioita.

Tämä on Ludmilla Siimin ensimmäinen retrospektiivinen näyttely – Siim muutti 1977 Tallinnasta Helsinkiin ja hänestä tuli Neuvosto-Virossa persona non grata. Aikaisemmin ei myöskään ole koottu katsausta Jüri Palmin varhaisesta kaupunkiaiheisesta tuotannosta, jossa näkyvät taiteilijaa hänen viimeiseksi jääneeseen yksilönäyttelyynsä Tallinnan tulet (2002) saakka askarruttaneet teemat ja motiivit.

Näyttelyssä on esillä Ludmilla Siimin ja Jüri Palmin kaupunkiaiheisia mestariteoksia Viron taidemuseon, Tallinnan taidehallin, Tarton taidemuseon, Tarton yliopiston taidemuseon, Viron historiallisen museon ja Viinistun taidemuseon kokoelmista sekä yksityiskokoelmista. Näyttelyn on suunnitellut Jaanus Samma.

Näyttelyn avajaisissa esitellään myös viron- ja englanninkielinen näyttelyjulkaisu, jossa on monivärisiä reproduktioita. Siinä näiden kahden taiteilijan toisilleen vastakkaista kaupunkiaiheista tuotantoa avaavat Liisa Kaljula ja Eha Komissarov. Julkaisun on suunnitellut Tuuli Aule. 

Näyttely on avoinna Kumun taidemuseon 4. kerroksen B-siivessä 28. elokuuta 2011 saakka.