Narva on ainoa paikka Virossa, josta on esteetön näköala Viron naapurimaahan Venäjälle.

Jos välissä ei olisi Narvajokea, entinen miehitysvlta olisi vieläkin lähempänä. 

Syvän ja nopeasti virtaavan Narvajoen rannalla Venäjän raja-aseman vieressä seisoo mahtava Hermannin linnoitus, Viron parhaiten säilynyt linna. Nykyisin siellä on kaupunginmuseo, jossa voit oppia muinaisten aikojen arkipäiväisestä elämästä ja tehdä itse omat matkamuistosi käyttäen 1600-luvun välineitä ja tekniikoita .

Narvaa kutsuttiin aikoinaan „Itämeren barokkihelmeksi“, mutta se tuhoutui lähes kokonaan vuonna 1944 neuvostojoukkojen ilmahyökkäyksissä ja vetäytyvien saksalaisjoukkojen sytyttämissä tulipaloissa ja räjähdyksissä.

Toisen maailmansodan raskaiden tuhojen vuoksi Narva täytyi rakentaa lähes kokonaan uudelleen. Tästä syytä kaupunkia vallitsee tänä päivänä neuvostoarkkitehtuuri. Mm. Narvan „moderni“ kaupungintalo on malliesimerkki tyypillisestä neuvostoarkkitehtuurista.

Useana jälleenrakennuksen jälkeisenä vuonna neuvostoviranomaiset kielsivät Narvassa ennen sotaa asuneita palaamasta kaupunkiin, mikä muutti radikaalisti kapungin etnistä koostumusta. Nykyisin yli 90% väestöstä on venäjänkielisiä, enimmäkseen joko neuvostoajan maahanmuuttajia eri puolilta Neuvostoliittoa tai heidän jälkeläisiään.

Narvassa on paljon tekemistä: konsertteja, vuosittaisia festivaaleja ja ulkoilmaesityksiä sekä Narvan linnan sisäpihalla että muualla kaupungissa kuten hiljattain rakennetulla luistelustadionilla. Suosittuja tapahtumia ovat mm  Mravinskin kansainvälinen musiikkifestivaali (toukokuu), Narvan kaupunkipäivät (heinäkuu) ja Narvan histopriafestivaali (elokuu).

Läheisiin nähtävyyksiin kuuluvat  Narva-Jõesuun kylpyläkaupunki, Laagna, Toila ja Orun puisto sekä Kuremäen Pühtitsan Uspenskin luostari.