Kihnun asukkaat ovat säilyttäneet oman identiteettinsä saaren maantieteellisen eristyneisyyden, vahvan yhteisöllisyyden tunteen ja esivanhempien perinteiden suoman vakaan perustan ansiosta.

Kihnun saaren asukasmäärä on 600.

Jo vuosien ajan Kihnun naiset ovat pitäneet saaren rattaat käynnissä miesten ollessa merillä. Naisista onkin tullut saaren kulttuuriperinnön vaalijoita. Tähän perintöön kuuluvat lukuisat laulut, leikit, tanssit, hääseremoniat sekä käsityöt.

Kihnun saaren perinteiset häät on julistettu UNESCOn henkistä perintöä vaalivalle Masterpiece of the Oral and Intangible Heritage of Humanity -listalle. Ikävä kyllä viimeiset kihnuperinteen mukaiset häät vietettiin vuonna 1995. Aika näyttää, säilyykö tämä ainutlaatuinen perinne muinaisine tapoineen ja lauluineen vai harjoitetaanko sitä jatkossa vain turistien iloksi.

Kihnun kulttuurin näkyvin elementti ovat naisten pitämät käsin kudotut villavaatteet. Perinteisiä kangaspuita ja paikallista villaa käyttäen naiset kutovat ja neulovat tumppuja, sukkia, hameita ja puseroita, jotka ovat usein värikkäitä ja eloisin raidoin ja kirjailuin koristeltuja. Kuviot ja värit ovat symbolisia, ja niiden juuret ovat syvällä muinaisissa kansantaruissa. Kihnun miehistä poiketen naiset pitävät perinteisiä asuja myös arkielämässä.

Jos haluaa tutustua Kihnun perinteisiin, juhlapäivät tai kirkonpyhät, kuten joulu, juhannus ja Pyhän Katariinan päivä, ovat oivia ajankohtia tähän.

Kihnun museossa voi tutustua saaren historiaan sekä kuuluisan kapteeni Kihnu Jõnnin elämään ja aikoihin. Lisäksi näytteillä on arvostetun taiteilija Jaan Oadin töitä. Museoon vievän tien varrella on myös Kihnun ortodoksinen kirkko ja hautausmaa.

Kulttuurista ja historiasta kiinnostuneen kannattaa ehdottomasti tutustua Kihnuun.