Yli hehtaarin suuruisia soita on 165,000, joista 132 turpeikkoa on suurempia kuin 1,000 hehtaaria. Virossa on rämeitä noin 7,000 ja ne muoostavat 22.3% Viron pinta-alasta. Vain Suomessa on suurempi turpeikkojen osuus pinta-alasta.
Osa soista on noin 10,000 vuotta vanhoja. Osa niistä oli alkujaan järviä, joita leviävä rantakasvillisuus asteittain alkoi ummistamaan noin 6,500 vuotta sitten. Osa muodostui päinvastaisen prosessin tuloksena, pohjaveden noustessa mineraalikerroksissa.
Rahkasuot muodostavat erään mielenkiintoisimmista lintujen pesimäalueista, siellä pesivät mm. kapustarinta ja pikkukuovi.
Viron rahkasoilla kasvavista tundrametsän kasveista tavallisimpia ovat pensasmainen vaivaiskoivu ja suomuurain. Noin neljännes Viron kasvilajeista kasvaa soilla.
Viron rämeiköt ovat suurenmoisia marja- ja patikkamaastoja, joskin hiukan vaarallisia ihmisille, jotka eivät ole tottuneet liikkumaan suolla. Älä koskaan kävele suolla yksin ja harkitse oppaan ottamista!
Paras paikka tutustua suomaastoon on Soomaan Kansallispuisto, jonka pinta-alasta suurin osa on suota. Paikoin turvekerros on jopa 7 metriä paksu. Paksuin turvekerros – 17 m – on mitattu Vällämäen rahkasuolla Kaakkois-Virossa. Sellaisia soita ei ole misään muualla Euroopassa.
