Niityt muodostuvat ihmisen perinteisen toiminnan seuraksena, esimerkiksi  laiduntamisen ja niittämisen. Ne rikastuttavat maisemaa ja niissä esiintyy laaja lajien kirjo.

Puuniityllä on puita harvakseltaan ja niiden yrttikerrosta on säännöllisesti niitetty. Niissä esiintyy Viron ainutlaatuisimpia kasvilajeja, useat harvinaiset pohjoismaiset orkidealajit ovat yleisiä. Vuosisatoja sitten puuniittyjä oli Etelä-Suomessa, Ruotsissa ja muualla Euroopassa, mutta nykyisin niitä löytyy vain Virosta.

Rantaniityt tunnetaan useiden uhanalaisten lajien esiintymisaloina, esimerkiksi  rupikonna, suosirri ja mustapyrstökuiri. Ne ovat myös erittäin tärkeitä muuttolintualueita.

Tulvaniityt ovat hyviä ruisrääkän ja heinäkurpan pesimälueita.

Kasvitieteilijät nimittävät alvarniityksi Länsi- ja Pohjoisviron rannikkoalueidenniittyjä, joiden kalkkikivihalkeumat ulottuvat lähes kallioperään saakka ja joissa maaperän kerrokset ovat matalia. Alvarniityillä on perinteisesti laidunnettu lampaita. Maaperän kerrosten paksuuden mukaan voidaan erottaa useita erityyppisiä alvarniittjä.