Historiallisten puulaivojen edelläkävijänä voidaan pitää yksinkertaista ruuhta (ruhi): puunrungosta koverrettua kivikautista venettä, jolla kuljettiin lähinnä sisävesillä. Soomaan kansallispuistossa voi kokeilla melontaa haapaisella laajennetulla ruuhella (haabjas). Toisin kuin yksinkertainen ruuhi, se on koverrettu ohuemmaksi ja sen laitoja on taivutettu leveämmäksi nuotion lämmössä. Todellinen historian ystävä voi myös itse osallistua tällaisen ruuhen rakentamiseen.

Pitkä rantaviiva ja laivojen rakentamiseen sopivien mäntyjen runsaus ovat myötävaikuttaneet siihen, että virolaiset ovat kautta aikojen olleet urheita merenkulkijoita ja taitavia laivanrakentajia. Merenkulkukelpoisten puisten purjealusten rakentaminen pääsi vauhtiin 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Historiallisesti tunnetuin laivanrakennuspaikka on kapteenien kylä Käsmu, jossa oli aikoinaan lähes jokaisessa perheessä oma kapteeni tai perämies.

Historialliset vesikulkuneuvot ja muinainen laivanrakennus ovat Virossa taas kunniassa. Joka vuosi järjestetään meriaiheisia tapahtumia, joissa asiasta kiinnostuneet voivat kokeilla purjehdusta historiallisilla puulaivoilla. Lisäksi järjestetään leirejä, joissa perehdytään perinneveneiden valmistukseen.

Kannattaa ehdottomasti vierailla myös vuosittaisilla Tallinnan meripäivillä ja Saarenmaan meriviikolla, joihin osallistuu historiallisia laivoja Virosta ja naapurimaista. Elokuun lopussa on perinteinen muinaistulien yö, jolloin Itämeren rannoilla sytytetään kokkoja mereen hukkuneiden muistoksi ja merenkulkijaväestön yhtenäisyyden merkiksi. Tuona yönä purjehdusretkellä oleville on varmasti luvassa elämys.

Parhaita paikkoja, joissa voi perehtyä historiallisiin puulaivoihin

  • Peipsijärvellä ja Emajoella seilaa hansaliiton liikenneväylällä kulkeneen rahtilaivan, 600-vuotiaan lotjan kopio.
  • Võrtsjärvellä kulkevat perinteiset kalet eli yksimastoiset purjetroolarit Paula ja Liisu.
  • Käsmussa ja meritapahtumissa kaikkialla Virossa voit tutustua muinaisaikaisiin viikinkilaivoihin nimeltään Aimar ja Turm.
  • Haapsalunlahdella Vironruotsalaisten museon (Rannarootsi muuseum) kohdalla purjehtivat Ruhnun saaren historialliset purjeveneet Vikan ja Runbjärn eli Ruhnun Karhu.
  • Tallinnassa ja Pohjois-Virossa tekevät merimatkoja kaksimastoiset 1900-luvun alun kuunarit (viroksi ”kaljas”) Kajsamoor ja Blue Sirius sekä Viron näyttävimpiin puulaivoihin kuuluva Hoppet.
  • Muhun Koguvasta on peräisin Väinamerellä vuosisatoja käytössä ollut uisk-tyyppinen rahtipurjealus Moonland.
  • Hiidenmaan Suursatamassa voi tutustua halkokuunariin (halukaljas), jolla kuljetettiin aikoinaan polttopuita. Sõrun merikeskuksessa voi tutustua Viron suurimpaan säilyneeseen puulaivaan, 35 metriä pitkään kolmimastoiseen moottoripurjealukseen, jonka nimi on Ernst Jaakson (Alar).