Joka viides vuosi järjestettävät, tuhansia värikkäisiin kansallispukuihin pukeutuneita kuorolaulajia ja tanssijoita paikalle houkuttelevat vilkkaat ulkoilmajuhlat saivat alkunsa jo vuonna 1869, virolaisten kansallisen heräämisen aikana. Silloin pidettiin ensimmäinen laulujuhla Tartossa. Yhä kasvavan kiinnostuksen ja suosion vuoksi tapahtumalle tarvittiin pian oma erillinen pitopaikkansa. Vuodesta 1928 lähtien näiden virolaisille rakkaiden juhlien kotipaikkana on ollut Tallinnan laululava , joka sijaitsee kauniissa mäntymetsikössä lähellä merta. Tanssijuhlat ovat nuorempaa perinnettä, joka sai alkunsa vuonna 1934, ja nykyään nämä kaksi perinnettä ovat yleisön mielestä jo erottamattomat.


Tallinnan laululava

Tallinnan laululava edustaa ainutlaatuista rakennustaidetta ja toimii vapauden ja itsenäisyyden vertauskuvana niiden lukuisten kansallisten laulujuhlien ansiosta, joita paikalla on järjestetty 1900-luvun alusta asti. Tämän Euroopassa ainutlaatuisen ja näyttävän rakennuksen takasivulta avautuu näköala Tallinnanlahdelle. Yleisö taas kokoontuu lavan eteen vihreälle nurmikkoiselle rinteelle. Jos haluat kokea laulujuhlaesityksen parhaan tunnelman, kannattaa nousta mäen huipulle nauttimaan upeista näköaloista hohtavalle merelle.

Laulu- ja tanssijuhlien aikana yli 20 000 laulajaa ja soittajaa esiintyy mittavan kaaren alla liki sadastatuhannesta kuuntelijasta koostuvalle yleisölle. Vuonna 1988 laululava oli kuuluisan Laulavan vallankumouksen keskipiste. Siellä pidetyt yölaulujuhlat houkuttelivat paikalle satojatuhansia ihmisiä tukemaan Viron tasavallan uudelleenperustamista. Nykyään laululavalla järjestetään myös erilliset nuorten laulu- ja tanssijuhlat, ja vuonna 2010 paikalla pidettiin maailman ensimmäiset digitaaliset laulujuhlat.