Kaikista erilaisista elinympäristöistä suot ovat vanhimpia: soistumisen prosessi alkoi Virossa Baltian jääjärven taantuessa liki 10 000 vuotta sitten ja jatkuu edelleen.Soiden kasvisto ja eläimistö ovat ainutlaatuisia: monet eläin- ja kasvilajit ovat sopeutuneet elämään vain täällä. Liki neljännes Viron kasvilajeista kasvaa vain rämeillä, muiden muassa useat jääkauden jäänteet.

Viron soissa jopa 17-metrinen turvekerros

Suon muodostumiseen kuluu erittäin pitkä aika. Maanpinnalla kasvaa runsaasti rahkasammalta. Sen kasvaessa maanpinta nousee kuin taikina: minerotrofisesta suosta tulee vaihettumissuo ja vihdoin ombrogeeninen suo. Rahkasammalen maatuessa siitä muodostuu turvetta. Useimmilla Viron soilla on 3–6 metriä paksu turvekerros. Ennätys on peräisin Etelä-Virosta, jossa maan korkeimman kohdan SuurenMunamäen läheltä löydettiin 17 metriä paksu turvekerros.

Viron soihin on kerääntynyt valtava määrä turvetta – liki 1 600 tonnia asukasta kohden. Turve on arvokas energianlähde ja puutarhalannoite, ja Viro onkin Euroopan tärkeimpiä turpeen viejämaita.

Suoretket Virossa ovat mielenkiintoisia ympäri vuoden

Suoretkeily on Virossa suosittua, ja useat yritykset tarjoavat ympäri vuoden eksoottisia suokenkäretkiä. Myös monet pitkospuut vievät matkailijoita löytöretkelle läpi salaperäisten suomaisemien, ja talvisin soille pääsee hiihtäen. Jos haluat kokea todella mieleenpainuvan elämyksen, katsele auringonnousua suolla!

Kuuntele aamuisen keidassuon ääniä: